“Kalastus on mielenkiintoinen ja haastava tapa kokea ja nauttia luonnosta. Virtaavan veden syke ja virran kätköissä lymyävät kalat kietovat kalastajan pauloihinsa. Suurten jokien rannoilta on helppo suunnistaa pienten koskien ja rauhallisten nivojen äärelle.”
Näin kirjoitti jo 1990-luvulla kuusamolasisyntyinen Tero Ronkainen
Jokikalastus
-
Villin vapaana kuohuva Kitkajoki ja sitä ympäröivät jylhät vaaramaisemat lumoavat helposti jokaisen luonnon kauneutta ja harmoniaa arvostavan ihmisen. Kesäisen loman harrastuksista kalastus on luontevin tapa liikkua näissä maisemissa.
Kitkajoki, Kiveskoski Hyvät palvelut ja pitkä kalastuskausi
Kesäkalastuskausi on Kitkajoen yläosan kalastusalueella aikaisemmasta aloituksesta johtuen pitempi kuin useimmilla muilla Kuusamon joilla: 1.6.-10.9. Viikkorauhoitusta ei ole, joten kalastaa voi viikon jokaisena päivänä. Alueen palvelut ovat kehittyneet viime vuosina nopeasti. Jokivarteen rakennetut kodat, laavut ja tulipaikat tarjoavat kalastajien iloksi erinomaisia taukopaikkoja.
Sallittuja pyydyksiä ovat perho ja uistin. Yleisempiä saaliskaloja ovat harjus, siika ja taimen. Taimenen alamitta on 60 cm ja harjuksen 35 cm. Alueelle istutetaan pitkin kesää pyyntikokoisia taimenia, joilla varmistetaan kalastajien saalismahdollisuudet. Luvat voi ostaa esim. Kuusamo Infosta.
Helposti saavutettavat kalastuspaikat
Alueen kalapaikoista Kiveskoski ja Käylänkoski ovat helpoimmin saavutettavia. Kiveskosken rannoilla on runsain palveluvarustus. Kaksi kotaa ja yksi laavu tarjoavat koko perheelle erinomaiset taukopaikat. Käylänkosken heittolaituri antaa jokaiselle myös liikuntarajoitteiselle kalastajalle mahdollisuuden päästä hyvien kalapaikkojen ääreen. Kiveskoskella on veneluiska, josta veneen tai kanootin saa vaivatta liikkeelle. Nahkanivan-Kelhänkosken väliselle alueelle pääsee helpoimmin Säkkilänvaarasta kulkevaa tietä. Joen etelärannalla on kaksi kotaa ja yksi laavu.
Kalastuskausi 1.6-10.9.
Kitkajoen yläosa
(avautuu uuteen ikkunaan) -
Raakunniva on lyhyt virtaava niva Soivion -ja Raakunjärven välissä. Raakunjärvestä Pikku-Keroon laskeva Kurjenjoki on huomattavasti Raakunnivaa suurempi kalapaikka.
Kurjenjoki on noin 3,5 km pitkä joki, joka yläjuoksulla haarautuu kahdeksi uomaksi. Vanhan kanavan alapuolelta alkaa kalastajaa kiinnostava jokialue, jossa on syviä, hidasvirtaisia ja osittain hiekkapohjaisia suvantoja, joita elävöittävät lyhyet, matalat nivat. Kurjenjoelle pääsee patikoiden mukavasti pitkospuita pitkin. Kurjenkanavassa kalastus on kielletty. Joki on helposti saavutettavissa sekä itä- että länsipuolelta. Normaalin ja matalan veden aikana se on helposti yöitettävissä kahluuhousuilla. Rannassa on laavuja, tulipaikkoja, pöytiä ja penkkejä sekä puucee.
Raakunniva on lyhyt 300 metrin virtaava niva Soivion- ja Raakunjärven välissä. Niva muodostuu lyhyestä virtaosuudesta ja sen alapuolisesta hidasvirtaisesta uomasta. Kalastus on helppoa molemmilta rannoilta tai kahlaten. Kalastoon kuuluu harjusta, siikaa sekä vähälukuisemmin taimenta.
Kalastuskausi 1.1.-31.12.
Kurjenjoki Raakunniva
(avautuu uuteen ikkunaan) -
Suosittu taimenjoki
Kuusinkijoki, Lohipyörre Kuusinki lienee Suomen tunnetuin taimenjoki kalastajien keskuudessa. Kuusingissa syntyneet taimenet vaeltavat rajan yli Venäjälle syönnöstämään. Valtaosa Venäjän Pääjärvestä Kuusinkiin kudulle ensimmäistä kertaa nousevista taimenista on vähintään 60 cm:n mittaisia eli alamitan ylittäviä.
Helppo saavuttaa
Kuusingin suurimpia vahvuuksia on helppo saavutettavuus. Syrjäisestä sijainnista huolimatta joelle on helppo päästä monta eri reittiä pitkin. Metsätiet kulkevat joen kummallakin puolella.
Lukuisia erilaisia kalastuspaikkoja
Tavoitelluin saaliskala on nousutaimen, muita narrattavia ovat harjus ja siika. Kuusinkijoen kokonaispituus on 16 km, josta varteenotettavaa kalastusaluetta on noin 10 km. Joen alajuoksun mäntyvaltaiset rinteet nousevat jylhästi korkeuksiin suojaten vehreän jokilaakson rauhaa. Ylävirtaan kuljettaessa rinteet mataloituvat ja jokilaakso muuttuu kosteammaksi ja rehevämmäksi.
Kuusingilla on lukuisia kalapaikkoja, joissa vuorottelukäytäntö on selkeä ja nopeasti opittava. Tälläisiä paikkoja ovat mm. Haisusaari, Saunaniemi, Koivusaari, Koivumutka, alempi Koivumutka, Raatehammas, Lohipyörre, Takkupyörre, Hanhisuvannon niska, Sipinkoski, Särkipuronsuu ja Kanavasuu.
Kalastuskausi 1.6-31.8.
Kuusinkijoki
(avautuu uuteen ikkunaan) -
Kitkajärveen laskeva Naatikkajoki on kalastajalle mielenkiintoisen vaihteleva, kosket ja hidasvirtaiset suvannot vuorottelevat ja kosket ovat sopivan pitkiä ja vuolaita. Jaurasesta alkunsa saavalla Askinjoella on pituutta reilu kilometri. Joki virtaa n. puolet matkastaan vuolaana koskena.
Kitkajärveen laskeva Naatikkajoki on kalastajalle mielenkiintoisen vaihteleva, kosket ja hidasvirtaiset suvannot vuorottelevat ja kosket ovat sopivan pitkiä ja vuolaita. Virralla on leveyttä vain 10–15 metriä, mutta pituutta lähes 13 km. Rauhoitusalueet huomioiden kalastettavaa aluetta jää noin 10 km ja koskia on kymmenkunta. Harjuspaikat löytyvät koskien montuista ja niiden niskoilta, myös suvantoja kannattaa kalastaa. Joesta tulee pääosin harjusta sekä satunnaisesti taimenta.
Samalla vesireitillä Naatikkajoen yläpuolella oleva Askinjoki on lyhyt mutta varteenotettava kalapaikka. Jaurasesta alkunsa saava Askinjoki on pituudeltaan 1,2 km, josta puolet on koskea. Joessa on harjusta, ajoittain runsaasti siikaa sekä yksittäisiä taimenia.
Kalastuskausi Naatikkajoella 1.6.-10.9. ja Askinjoella 1.6.-31.8.
Naatikkajoki on oma lupa-alue ja Askinjoki kuuluu Rukajärven kalastuskunnan lupa-alueeseen.Naatikkajoki
(avautuu uuteen ikkunaan) -
Kitkajoen maaginen hohde saa isoine harjuksineen ja taimeninee rikastuttaa kalastajan elämää.
Kitkajoki, Vattumutka Kitkajoen suurtaimenet ja –harjukset ovat yllättäneet monet kalastajat. Suurilla taimenilla on toki ollut tärkeä osansa joen maineen kasvattamisessa, mutta vieläkin suurempi merkitys on jokea ympäröivillä ainutlaatuisilla maisemilla. Kalastajien mielestä joki on yksi maamme vaikeimmin kalastettavia, joten joki soveltuu parhaiten retkeilystä ja reippaasta liikunnasta pitäville kalastajille.
Jyrävän ja Päähkänän välisellä noin kuuden kilometrin mittaisella alueella kalastuspaikat ovat enimmäkseen pieniä. Joki virtaa suurimman osan matkasta kivikkoisina koskina kuohuen. Hyviä taimenpaikkoja ovat myös Linnakallio sekä Heinäniemen ja Kalliosaaren välinen alue. Hyviä kalapaikkoja on pitkin virtaa Vennäänniemen ja Ahvenperän välisellä osuudella. Jyrävän alaosa ja suvanto ovat rauhoitetuja kalastukselta.
Oulankajoki tarjoaa Kuusamon parhaimmat hiekkarannat leveällä ja hitaasti virtaavalla jokialueella. Kalastusalue on Nurmisaarenniemestä rajavyöhykkeelle. Oulankajoessa taimenen kalastus on kielletty.
Kalastusaika 1.6-31.8.
Oulanka-Kitkajoen yhtenäislupa-alue
(avautuu uuteen ikkunaan) -
Oulankajoki virtaa hiljakseen halki kansallispuiston saaden alkuna näreiltä ja kankailta kaukaa Sallan puolelta.
Oulankajoki, Kiutakönkään alasuvanto Oulangan kansallispuiston järvi- ja lampivesillä saa pilkkiä ja onkia jokamiesoikeuksin ympäri vuoden. Oulankajoen virkistyskalastusalueeseen kuuluvat Oulangan kansallispuiston ja Kallungin osakaskunnan vesialueet Aventojoessa, Savinajoessa, Maaninkajoessa ja Oulankajoessa Nurmisaarenniemestä ylävirtaan aina kansallispuiston pohjoisrajalle saakka lukuun ottamatta rauhoitusalueita. Myös Oulangan kansallispuiston lampi- ja järvivedet tutkimusvesistöjä lukuunottamatta kuuluvat virkistyskalastusalueeseen. Tutkimusvesistöt ovat: Pesosjärvi, Pitkä-Pekanlampi, Uudenniitynlammet, Pihlajapuron latvalampi, Hiidenlammet.
Oulankajoessa taimenen kalastus on kielletty.
Kalastusaika jokialueella 1.6-31.8
Oulankajoki kansallispuisto
(avautuu uuteen ikkunaan) -
Etelä-Kuusamon hienot pienemmät joet.
Piikstammi Piiksitammi on lyhyt, mutta kalaisa portti Muojärven ja Joukamojärven välissä, jossa kaloilla on helposti uitava reitti molempiin suuntiin. Piiksitammen kanavaa on aikoinaan käytetty Kuusamojärven vedenpinnan laskemiseen, joten Piiksitammen kohdalla virta laskee 75 metrin matkalla yli metrin. Piiksitammen kalastusalue on hieman alle puolen kilometrin mittainen, yläpuolinen osa virtaa hitaan rauhallisesti, kiihtyy sitten huomaamatta ja alavirtaan on sadan metrin mittainen kivikkoinen koski.
Multikoski on kalapaikkana selkeä, pituudeltaan n. 150 metriä, ja lähes koko matkalta nopeavirtainen. Alapuolella joki leviää lähes sadan metrin levyiseksi. Parhaat siika- ja harjuspaikat ovat kosken yläosassa sekä sen alapuolella. Taimen voi tarttua myös kovemmassa virrassa. Autotie kulkee Multiperän pohjoispuolelta Matkalahden kaakkoispuolelle, kävelyä autolta jokivarteen on noin 400 metriä.
Syväjoki virtaa hitaan rauhallisesti Joukamojärvestä Tiirakkajärveen. Pituutta joella on 3,5 km eikä tällä osalla ole koskia. Nimensä mukaan virta on syvä, rannat ovat monin paikoin äkkijyrkät ja osittain virta kaivertunut rantatörmän alle.
Kalastusaika 1.6-10.9.
Joukamo
(avautuu uuteen ikkunaan) -
Poussunkosket tunnetaan komeista siioistaan, taimenistaan ja harjuksistaan. Poussunkoski on sopiva liikuntarajoitteisille sillä kalastuslaituri mahdollistaa kalastamisen myös pyörätuolista käsin.
Poussunkoski Poussunkoski n. 1,5 km, josta koskea noin 400 metriä. Poussunjoki saa alkunsa Iijärvestä ja sen sijainti suurten järvien välisellä vesireitillä tuo oman lisänsä kalastoon. Siikaparvia ja yksittäisiä järvitaimenia liikkuu järvistä jokeen ja myös harjusta esiintyy. Istutusten ansiosta taimen on kohtalaisen yleinen saalis. Kosken rannalla on hyvät pysäköintitilat ja leiripaikat. Poussunkoski tarjoaa erinomaiset puitteet; sadan metrin heittolaituri soveltuu myös esteetöntä kohdetta kaipaavalle sekä suuri ruokailukatos tulipaikkoineen on kalastajien käytössä. Veneen lasku/nostopaikka on rakennettu pyörätuolilla liikkuvat huomioiden.
Soivionnivat sijaitsevat saman vesireitin varrella Poussunjärven alapuolella, osuuden pituus noin 1 km, josta koskea 200 metriä. Molemmat nivat ovat lyhyitä ja niiden välissä parinsadan metrin mittainen hidasvirtainen suvanto. Nivat ovat helposti saavutettavissa Lehtomannisen tien kautta.
Kalastuskausi 1.1-31.12.
Poussu
(avautuu uuteen ikkunaan) -
Kiitämän kalastuskunnan pikkujoet ovat helposti saavutettavissa.Maivajoki laskee useiden pienten järvien vedet Kiitämään ja joessa virtaa myös Venäjän puolelle ulottuvien Eksymä- ja Sarajärvien vesiä. Maivajärven ja Kiitämäjärven välinen joki on pituudeltaan lähes neljä kilometriä, josta koskea on 600 metriä. Parhaat harjuspaikat löytyvät koskien kuohuista ja niiden lähettyviltä. Siiat viihtyvät koskien niskoilla ja alla, sekä suvantojen nopeampivirtaisissa paikoissa. Yksittäisistä siikapaikoista parhaita ovat Kalliokosken niska ja Lampare. Jokeen nousee joitakin taimenia Kiitämäjärvestä. Kivirannantie ylittää joen noin kilometrin verran Kiitämäjärvestä ylävirtaan. Patokoski sijaitsee sillan yläpuolella ja eteenpäin puolisen kilometriä sijaitsee Kukkarokoski. Ylimpänä sijaitseva Myllykoski on pisin ja vuolain neljästä Maivajoen koskesta.
Taivaljärvestä alkunsa saava Pukarijoki virtaa kivikkoisena ja matalana koskena ensimmäiset sadat metrit, jonka jälkeen rauhoittuu vajaan kahden kilometrin mittaiseksi suvannoksi ennen laskemistaan Kiitämäjärveen. Taipaleenkoski on helposti kalastettavissa koko leveydeltään. Joessa on kohtalaisesti harjusta ja toisinaan järvestä nousee yksittäisiä taimenia jokeen. Taivaljärven ja Iso-Sorvan välissä oleva Nivankoski on kalapaikkana vielä pienempi, reilun parin sadan metrin mittainen niva.
Kalastuskausi 1.6.-30.9.
Kiitämä
(avautuu uuteen ikkunaan) -
Kuolion kalastuskunnan alueella virtaavat pikkujoet ovat mainioita kalastuskohteita. Jokien kalakantana on siika, harjus ja taimen.
Korpuanjoen kalastusalue on 13 km, josta Kuusamon puolella kuusi kilometriä. Joki saa alkunsa Korpuajärvestä ja virtaa hiljakseen yhtyäkseen Taivalkosken puolella olevaan Kostonjokeen. Joki on helposti saavutettavissa, Särkeläntie kulkee pitkän matkaa joen yläjuoksun läheisyydessä. Myös toisen maailmansodan aikainen Kenttärata ylittää joen Kuusi- ja Tervajärven välissä. Tervajärven alapuolinen osuus on jo Taivalkosken puolella.
Kuoliojoki on pituudeltaan noin 7 km, josta valtaosa Kuusamon puolella. Suurimman osan matkasta joki virtaa rikkonaisina koskina. Yläjuoksulla kosket ovat tasavirtaisia ja tasapohjaisia. Pulkkasentien sillan kohdalla ja siitä alavirtaan koski kuohuu mutkitellen kunnes tyyntyy pitkäksi suvannoksi. Alajuoksulla on jälleen kiivaampaa koskea ennen yhtymistä Kostonjokeen. Joelle pääsee Purnuvaarasta Kostonjärvelle kulkevaa Pulkkasentietä pitkin, yläjuoksulle Haukka-Lehdontietä tai etelärannalle Kuolionvaarantietä.
Kurkijoella kalastusaluetta on noin 8 km, josta matalaa Kielonkoskea 400 metriä. Joki on melko matala ja sen voi ylittää monista kohdista kahlaamalla. Hauki ja ahven ovat hidasvirtaisella jokiosuudella tavallisia saaliskaloja. Säännöstelystä johtuen vedenpinta voi vaihdella.
Soilunjoki on pituudeltaan kaksi kilometriä, josta koskiosuutta 200 metriä. Joen yläosassa olevan voimalaitoksen vuoksi joki on lähes kokonaan hidasvirtaista, suvantomaista aluetta. Yläjuoksulla ja voimalaitoksen lähellä esiintyy harjusta, hidasvirtaisemmilla alueilla on haukea ja ahventa.
Raatejoki lähtee Järvenpäänselän etelärannalta ja juoksee Raatelammen läpi kohti etelää. Joki laskee Soilujärveen vajaan neljän kilometrin päässä. Raatejoessa sekä taimen että harjus lisääntyvät luontaisesti.
Kalastusaika 1.1.-31.12.
Kuolion kalastusalue
(avautuu uuteen ikkunaan) -
Suininginjoen parhaat kalapaikat löytyvät sen yläjuoksulla olevan Suininginkosken kätköistä. Varisjoen suurin vahvuus on monipuolisuus. Joen alajuoksulla olevan sillan lähivesiltä löytyvät siika- ja harjuspaikat.
Suininginkoski Suininginjoki
Suininginkoski on muutaman sadan metrin pituinen. Sen harjuskanta on kohtalaisen vakaa ja siikakanta suorastaan runsas. Paras siika-aika on tälläkin koskella läpi kesän. Kalastoon kuuluu myös vakituisena istutuskalana kirjolohi. Joen sijainti laajan järviketjun välissä takaa yksittäisten taimenien läsnäolon. Sillasta alavirtaan koskea jatkuu n. 300 metrin matkalla. Koski on matala ja kivikkoinen. Lukuisat kivet ja karikot muodostavat kaloille pieniä, mutta hyviä suojapaikkoja. harjukset löytyvät kosken hitaammilta aluieilta ja siiat rantakosteista ja nivoista.Varisjoki
Varisjoen kautta virtaavat monen suuren järven vedet kohti Kuusinkijokea. Joella on pituutta noin 7-8 kilometriä ja matkan varrelle mahtuu koskien lisäksi suvantoja ja pieniä lampia, koskipaikkoja on yhteensä kilometrin pituudelta. Joki on helposti saavutettavissa, maantiesillat ylittävät joen ylä- ja alajuoksulla. Yläjuoksua hallitsee noin kilometrin pituinen Variskoski, joka on suurimmaksi osaksi hidasvirtainen ja matala. Virralla on leveyttä lähes 50 metriä. Joessa on periaatteessa kolme urheilukalastajaa kiinnostavaa aluetta: yläjuoksun Variskoski, keskiosan Rahko- ja Syvälamminkosket sekä alajuoksun Saunakosken alue. Koskipaikkojen välillä on pitkiä suvantoja, joista kyllä löytyy ahventen ja haukien ohella jalompaakin kalaa, mutta rannat ovat melko vaikeakulkuisia.Kalastusaika 1.6.-10.9.
Suininki
(avautuu uuteen ikkunaan)