Maankäyttö- ja rakennuslain mukaan rannoille ei saa rakentaa ilman asemakaavaa tai rakentamisen ohjaamiseen tarkoitettua yleiskaavaa. Jos kaavaa ei ole, rakentamiseen tarvitaan poikkeamispäätös.
Kaavoituksen tavoitteena on suunnitella rantarakentaminen siten, että siinä otetaan huomioon myös luonnon- ja maisemansuojelu, rantojen virkistyskäyttö sekä maanomistajien tasapuolinen kohtelu. Lisäksi kaavat selkeyttävät rantarakentamisen lupakäsittelyä; poikkeamislupien määrä onkin viime vuosina kääntynyt laskuun.
Rantarakentamisoikeus on riippuvainen vesistöstä, rannan laadusta ja muodosta sekä ranta-alueen edessä olevasta vapaasta vesistönäkymästä. Rakentamiseen oikeuttava mitoittava rantaviiva muunnetaan todellisesta rantaviivasta ns. Etelä-Savon seutukaavaliiton mallin mukaisesti. Kaavoituksen yhteydessä mitoituksena käytetään suurilla järvillä seitsemän rakennuspaikkaa / muunnettu rantaviivakilometri. Pienimmillä vesistöillä käytetään mitoituslukuna kolmesta kuuteen rakennuspaikkaa / muunnettu rantaviivakilometri. Poikkeamisen mitoitus on tätä pienempi, jolla turvataan ns. kaavoitusvara.
Kuusamossa on tällä hetkellä kolme lainvoimaista rantayleiskaavaa (Pyhäjärvi, Suininki ja Oivanki) ja yli 100 ranta-asemakaavaa.
Vinkki rantarakentajalle
Ennen kuin ryhdyt kaupantekoon, ota selvää haluamasi tontin kaavallisesta tilanteesta ja kaavan sisällöstä. Helpoimmin rakentamaan pääsee kaavoitetuilla alueilla, joilla on vapaita tontteja ja alueen maanomistajat ovat halukkaita niitä myymään. Jos kuitenkin päädyt hankkimaan tontin kaavattomalta alueelta, on hyvä tehdä ensin kaupasta esisopimus, koska hanke tarvitsee poikkeamisen. Lopullinen kauppa tehdään tällöin vasta, kun tarvittava lupa poikkeamiseen on saatu.