Hyppää sisältöön

Lapset puheeksi toimintamalli

Lapset puheeksi (LP) -menetelmän avulla rakennetaan vanhempien, muiden lapsen elämän tärkeiden ihmisten ja lapsen välille yhteistä ymmärrystä arjesta ja suunnitellaan lapsen arkipäivän sujumiseen keinoja.

LP -työn päämääränä on lapsen hyvinvoinnin ja suotuisan kehityksen tukeminen sekä ongelmien ennaltaehkäiseminen. Työskentelyn tavoitteena on lapsen arkipäivän sujuminen mahdollisimman hyvin kotona, varhaiskasvatuksessa, koulussa ja vapaa-ajan ympäristöissä (ns. kehitysympäristöissä) ottaen huomioon lapsen erityiset tarpeet ja elämäntilanteet. Lapset puheeksi -työssä käytetään keskustelujen tueksi lokikirjoja.

Kuusamon kaupungissa Lapset puheeksi toimintamallin toteutusta seuraa paikallinen monialainen LAPE-työryhmä, jota vetää kasvatus- ja sivistystoimi. Kuusamossa LP-keskustelun käymistä varten on koulutettu menetelmä osaajia neuvolaan, varhaiskasvatukseen, perusopetukseen, nuorisotyöhön, lapsiperheiden sosiaalipalveluihin, aikuissosiaalityöhön ja kolmannelle sektorille.

Kaksiportainen malli

  • LP –keskustelu toteutuu useimmiten yhdessä tai kahdessa tapaamisessa vanhempien kanssa, tilanteesta riippuen myös lapsi on mukana keskustelussa. Keskustelussa kartoitetaan lapsen arki kaikissa kehitysympäristöissä – kotona, varhaiskasvatuksessa/koulussa ja vapaa-aikana, tunnistetaan vahvuudet ja haavoittuvuudet ja tehdään lopuksi toimintasuunnitelma vahvuuksien tukemiseksi ja haavoittuvuuksien ratkaisemiseksi.

    Kuusamon LP palvelumallissa perheille tarjotaan keskustelua säännöllisesti tietyissä ikä-/opinpolun nivelvaihessa automaattisesti. Tämän lisäksi keskustelua tarjotaan, jos huoli herää lapsen tilanteesta tai lapsi muuttaa uuteen kouluun/lapselle tulee uusi opettaja.

    Vanhemmat voivat pyytää myös itse keskusteluaikaa, kun lapsen kehitysympäristöissä tapahtuu sellainen muutos, josta opettajan olisi hyvä olla tietoinen tai missä tilanteessa on tärkeää tehdä yhteistyötä.

  • LP –neuvonpito kutsutaan koolle, kun LP-keskustelussa tunnistetaan lisätuen tarpeita. Neuvonpitoon kutsutaan perheen oman verkoston ihmisiä ja tarvittaessa toimijoita palveluista, järjestöistä ym. Yhdessä suunnitellaan toimia ja tekoja arjen tueksi. Neuvonpitoja voi olla useampia, jolloin lapsen ympärille rakentuu toiminnallinen verkosto.

    Neuvonpito valmistellaan yhdessä huoltajien kanssa. Esiopetuksessa ja koulussa oppilas- ja opiskelijahuoltolakia koskien yksittäisen oppilaan tueksi koottavaa ns. monialaista asiantuntijaryhmää voidaan toteuttaa neuvonpidon mukaisesti.

Neuvonpidon polku

  • Lapsen eri kehitysympäristössä toimivat aikuiset voivat toimia neuvonpidon aloitteen tekijänä. Neuvonpito valmistellaan yhdessä vanhemman kanssa. Valmistelussa käydään läpi neuvonpidossa käytävä asia, ketä neuvonpitoon osallistuu ja neuvonpidon eteneminen.

    Neuvonpidossa käsiteltävä asia tulee olla selkeä ja se määritellään valmisteluvaiheessa. Jos tilanne on monitahoinen ja tilanteessa on eroteltavissa useita eri teemoja, neuvonpitoja voidaan järjestää useampi.

  • Varsinaisessa neuvonpidossa tilannetta vetää neuvonpitäjä joka ohjaa yhteistä keskustelua valmisteluvaiheen mukaisesti. Neuvonpitoon osallistuvat vain ne henkilöt, jotka kyseiseen asiaan voivat jollakin tavalla vaikuttaa ja ne on sovittu ennakkoon vanhemman kanssa. Kukin osallistuja lupaa omalta osaltaan sen, mitä voivat asian ratkeamisen eteen tehdä.

  • Neuvonpidon päätteeksi sovitaan seuranta aika, jonka jälkeen katsotaan miten kukin on saavuttanut/tehnyt lupaamansa asiat. Tällöin voidaan muuttaa kunkin osallistujan tavoitteita, jos ratkaisua ei ole saavutettu ja sopia uudesta seurannasta. Mikäli tilanne ja asia on ratkaistu näillä toimilla, voidaan alkanut prosessi tähän tapaamiseen päättää.