Hyppää sisältöön

Lapset puheeksi -toimintamalli

Lapset puheeksi (LP) -menetelmän avulla rakennetaan vanhempien, muiden lapsen elämän tärkeiden ihmisten ja lapsen välille yhteistä ymmärrystä arjesta ja suunnitellaan lapsen arkipäivän sujumiseen keinoja. LP -työn päämääränä on lapsen hyvinvoinnin ja suotuisan kehityksen tukeminen sekä ongelmien ennaltaehkäiseminen. Työskentelyn tavoitteena on lapsen arkipäivän sujuminen mahdollisimman hyvin kotona, varhaiskasvatuksessa, koulussa ja vapaa-ajan ympäristöissä (ns. kehitysympäristöissä) ottaen huomioon lapsen erityiset tarpeet ja elämäntilanteet. Lapset puheeksi -työssä käytetään keskustelujen tueksi lokikirjoja.

LP –työskentelyn tavoitteena varhaiskasvatuksessa on tukea lapsen hyvinvointia, oppimista ja suotuisaa kehitystä sekä yhteistyötä kodin ja varhaiskasvatuksen välillä. Keskustelu vahvistaa aikuisten välistä yhteistä ymmärrystä siitä, kuinka lasta voidaan tukea kasvussa, kehityksessä ja oppimisessa parhaiten. Yhdessä suunnitellaan keinoja tukea lapsen vahvuuksia ja auttaa häntä mahdollisten vaikeiden asioiden kanssa.

Kuusamossa Lapset puheeksi palvelumallissa perheille tarjotaan mahdollisuutta säännöllisesti tai tarvittaessa Lapset puheeksi keskusteluun ja neuvonpitoon neuvolassa, varhaiskasvatuksessa, perusopetuksessa, lapsiperheiden ja aikuisten sosiaalipalveluissa. Näiden verkostojen lisäksi koulutettuja menetelmäosaajia löytyy nuorisotyön, järjestöjen ja seurakunnan puolelta.

  • LP –keskustelu toteutuu useimmiten yhdessä tai kahdessa tapaamisessa vanhempien kanssa, tilanteesta riippuen myös lapsi on mukana keskustelussa esim. koulussa. Keskustelussa kartoitetaan lapsen arki kaikissa kehitysympäristöissä – kotona, varhaiskasvatuksessa/koulussa ja vapaa-aikana, tunnistetaan vahvuudet ja haavoittuvuudet ja tehdään lopuksi toimintasuunnitelma vahvuuksien tukemiseksi ja haavoittuvuuksien ratkaisemiseksi.

  • LP –neuvonpito kutsutaan koolle, kun LP-keskustelussa tunnistetaan lisätuen tarpeita. Neuvonpitoon kutsutaan perheen oman verkoston ihmisiä ja tarvittaessa toimijoita palveluista, järjestöistä ym. Yhdessä suunnitellaan toimia ja tekoja arjen tueksi. Neuvonpitoja voi olla useampia, jolloin lapsen ympärille rakentuu toiminnallinen verkosto.

    Neuvonpito valmistellaan yhdessä huoltajien kanssa.  Esiopetuksessa ja koulussa oppilas- ja opiskelijahuoltolakia koskien yksittäisen oppilaan tueksi koottavaa ns. monialaista asiantuntijaryhmää voidaan toteuttaa neuvonpidon mukaisesti.