Hyppää sisältöön

Väliaikainen valmistelutoimielin nimetään valmistelemaan Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialuetta

Pohjois-Pohjanmaalla valmistaudutaan hyvinvointialueen perustamiseen, väliaikaisen valmistelutoimielimen asettamiseen ja toimeenpanon edistämiseen sote-uudistusta koskevan lakikokonaisuuden voimaantulon jälkeen.

Lain hyvinvointialueen perustamisesta on määrä tulla voimaan 1.7.2021. Pohjois-Pohjanmaa muodostaa yhden Suomen 21 hyvinvointialueesta. Hyvinvointialueen vastuulle siirtyvät kuntien ja sairaanhoitopiirin vastuulla olevat sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut ja pelastustoimen palvelut.

Kokonaisuudessaan sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen järjestämisvastuu siirtyy hyvinvointialueille 1.1.2023 alkaen. Aikataulu edellyttää aktiivista valmistelua heti lakien voimaantulon jälkeen, jotta tarvittavat valmistelut ehditään tehdä ja palvelutuotanto kyetään turvaamaan.

Väliaikainen valmistelutoimielin aloittaa työnsä heti lakien tultua voimaan.

Lakien voimaantulon jälkeen hyvinvointialueen toiminnan ja hallinnon käynnistämisestä vastaa tulevan lainsäädännön määrittelemä hyvinvointialueen väliaikainen valmistelutoimielin. Se toimii aluevaltuuston valintaan ja aluehallituksen asettamiseen saakka alkuvuoteen 2022.

Pohjois-Pohjanmaan kunnat, sote-organisaatiot ja pelastuslaitokset ovat sopineet, että väliaikaisen valmistelutoimielimen asettaa Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin hallitus. Päätös tehdään lakien voimaantulolle ehdollisena.

Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueen väliaikainen valmistelutoimielin koostuu yhteensä 22 jäsenestä. Jäsenet edustavat voimaan astuvaan voimaanpanolakiin perustuen hyvinvointialueen kuntia, perusterveydenhuollon ja sosiaalihuollon yhteistoiminta-alueita, sairaanhoitopiiriä, erityishuoltopiiriä ja alueen pelastustoimea. Jäsenet ovat lain edellyttämällä tavalla edellä mainittujen organisaatioiden viranhaltijoita ja toimivat väliaikaisessa valmistelutoimielimessä virkavastuulla.

Jäsenet on nimetty alueittain ja tasa-arvosta annetun lain mukaisesti myös sairaanhoitopiirin ja pelastuslaitosten edustus huomioiden seuraavasti:

  • Oulu, neljä jäsentä: Kirsti Ylitalo-Katajisto, Juha Torvinen, Jorma Mäkitalo ja Arja Heikkinen
  • Oulunkaari, kaksi jäsentä: Leena Pimperi-Koivisto ja Anu Vuorinen
  • Koillismaa, kaksi jäsentä: Jari Karsikko ja Jouni Wikstedt
  • Lakeus, kaksi jäsentä: Marja-Leena Meriläinen ja Eliisa Tornberg
  • Rannikkoseutu, kaksi jäsentä: Marjukka Manninen ja Anne Mäki-Leppilampi
  • Oulun eteläinen, kaksi jäsentä: Johanna Patanen ja Tuomas Aikkila
  • Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri, neljä jäsentä: Ilkka Luoma, Juha Jääskeläinen, Sari Haataja ja Jarkko Raatikainen
  • Erityshuoltopiiri, kaksi jäsentä: Päivi Lauri ja Anu Tuominen
  • Oulu-Koillismaan pelastuslaitos, yksi jäsen: Petteri Helisten
  • Jokilaaksojen pelastuslaitos, yksi jäsen: Jarmo Haapanen

Väliaikaisen valmistelutoimielimen puheenjohtajana toimii Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin johtaja Ilkka Luoma. Väliaikaistoimielimen puheenjohtaja toimii samalla valmistelua johtavana viranhaltijana, eikä erillistä muutosjohtajaa nimetä.

Ensimmäisenä varapuheenjohtajana toimii Oulun kaupungin hyvinvointijohtaja Kirsti Ylitalo-Katajisto ja toisena varapuheenjohtajana peruspalvelukuntayhtymä Kallion johtaja Johanna Patanen.

Lisäksi perustetaan erillinen kuntajohtajafoorumi. Väliaikaisen valmistelutoimielimen toimikauden aikana valmistelua seuraavat ja ohjaavat myös suppea ja laaja poliittinen seurantaryhmä.

Valmistelutoimielimen tehtävät ja toimivalta:

Väliaikainen valmistelutoimielin valmistelee hyvinvointialueen toiminnan ja hallinnon käynnistämisen. Valmistelutoimielin vastaa muun muassa henkilöstön (noin 17 000–18 000) siirtosuunnitelmasta, toiminnan ja hallinnon järjestämisen valmistelusta sekä vuosien 2021 ja 2022 talousarvioista.

Valmistelutoimielin käyttää tehtäviinsä liittyvää päätösvaltaa aluevaltuuston toimikauden alkuun asti. Se valmistelee aluevaltuuston ensimmäisessä kokouksessa käsiteltävät asiat ja kutsuu valtuutetut kokoukseen.

Valmistelutoimielimen toimivaltaa rajattu siten, että virka- ja työsopimuksia ja hyvinvointialuetta sitovia sopimuksia voidaan tehdä vain vuoden 2023 loppuun saakka.

Mikä sote-uudistus? Mitkä hyvinvointialueet?

Vastuu sote-palveluista ja pelastustoimesta siirtyy hyvinvointialueille:

  • Sosiaali- ja terveydenhuollon ja pelastustoimen uudistuksessa vastuu sote-palvelujen ja pelastustoimen järjestämisestä siirtyy kunnilta hyvinvointialueille. Sosiaali- ja terveydenhuollon rakenteet uudistetaan, jotta voidaan taata yhdenvertainen palvelujen saatavuus kaikkialla Suomessa.
  • Suomen väestö ikääntyy ja tarvitsee aiempaa enemmän palveluja. Samaan aikaan syntyvyys laskee ja huoltosuhde muuttuu. Suomeen tarvitaan sote-rakenne, joka vastaa näihin yhteiskunnan muutoksiin. Tutkimustiedon mukaan suuremmalla sosiaali- ja terveydenhuollon järjestäjällä on parempi mahdollisuus turvata sekä yhdenvertainen palvelujen saatavuus että toiminnan ja hallinnon tehokkuus.

Hyvinvointialueen asukkaat valitsevat valtuutetut aluevaltuustoon:

  • Hyvinvointialueet ovat itsehallinnollisia alueita, jotka vastaavat sekä sosiaali- ja terveyspalvelujen että pelastustoimen järjestämisestä. Hyvinvointialueiden rahoitus perustuu pääosin valtion rahoitukseen. Sote-rahoitusjärjestelmä uudistetaan tarvevakioituihin kriteereihin perustuvaksi.
  • Hyvinvointialueiden asukkailla on äänioikeus aluevaaleissa, joissa valitaan valtuutetut hyvinvointialueen ylimpään päätöksentekoelimeen, aluevaltuustoon. Valtuutetut eivät ole kuntien edustajia, vaan edustavat suoraan äänestäjiään.

Vastuita jaetaan kuntien, yksityisen sektorin ja järjestöjen kanssa:

  • Vastuu sote-palvelujen ja pelastustoimen järjestämisestä siirtyy kunnilta hyvinvointialueille. Kuntien vastuulla säilyy asukkaiden hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen.
  • Julkinen sektori säilyy palvelujen järjestäjänä ja pääasiallisena tuottajana. Yksityiset toimijat ja kolmas sektori täydentävät julkisia sosiaali- ja terveyspalveluja. Järjestöjen roolia hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä vahvistetaan ja järjestöjen mahdollisuus tuottaa palveluita turvataan.
  • Erityistason palvelujen turvaamiseksi muodostetaan viisi yhteistoiminta-aluetta. Alueet pohjautuvat nykyisiin erityisvastuualueisiin (erva). Mahdollisuus käyttää sosiaali- ja terveyspalveluita yli maakuntarajojen säilytetään.

Lue lisää sote-uudistuksesta: soteuudistus.fi ja valmistelusta Pohjois-Pohjanmaalla popsote.fi.

Lisätiedot:

Jussi Ylitalo, suppean ja laajan poliittisen ohjausryhmän puheenjohtaja,

p. 045 160 6466 jussi@ylitalonjussi.fi

Ilkka Luoma, väliaikaisen valmistelutoimielimen puheenjohtaja,

p. 040 767 1609 ilkka.luoma@ppshp.fi

Jouko Luukkonen, hankejohtaja, POPsote, p. 045 189 3138 jouko.luukkonen@popsote.fi