Hyppää sisältöön

Kuusamon taajama-alueen muistomerkit

Kuusamon taajama-alueella sijaitsee 16 muistomerkkiä. Muistomerkit on pystytetty sota-ajan muistolle, papistoille ja henkilöille joilla on ollut merkitys Kuusamon historiassa.

    • suunnittelija arkkitehti Seppo Koutaniemi
    • graniitti, monzoniitti
    • 1994

    Muistomerkki sijaitsee Kirkkotien varressa lähellä seurakuntataloa. Sen on suunnitellut arkkitehti Seppo Koutaniemi. Muistomerkki paljastettiin syyskuussa 1994 tasan 50 vuotta viimeiseen evakkoon lähdöstä. Veistokseen on käytetty multaa, punaista ja vihreää graniittia sekä monzoniittia.

    Kuusamolaiset joutuivat viime sotien aikana lähtemään kaksi kertaa evakkoon. Joulukuussa 1939 talvisodan alettua kuusamolaisten evakkomatka suuntautui pääasiassa Pudasjärvelle ja Iihin ja sen naapurikuntiin. Takaisin suurin osa kuusamolaisista pääsi kesään 1940 mennessä; poikkeuksena olivat luovutetun alueen ja poltettujen rajakylien asukkaat.

    Jatkosodan päätyttyä syyskuussa 1944 kuusamolaisten evakkomatka suuntautui Oulaisiin, Rantsilaan ja muihin Oulun eteläpuolisiin kuntiin. Keväästä 1945 lähtien palaavat asukkaat löysivät lähes tuhotun Kuusamon. Alkoi jälleenrakennuksen aika.

    Evakkomuistomerkki

    • suunnittelija arkkitehti Seppo Koutaniemi
    • sementti
    • 1989

    Muistomerkki sijaitsee matkailukeskus Karhuntassun piha-alueella. Sementtirunkoon on sijoitettu kolme pronssilaattaa sekä makuuasennossa oleva Salpalinjan kivi. Arkkitehti Seppo Koutaniemen suunnittelema talvisodan ja jatkosodan taistelijoiden muistomerkki paljastettiin III Armeijakunnan veteraanijuhlan yhteydessä vuonna 1989.

    Kuusamon miesten tie taisteluihin kulki muistomerkin vieritse. Talvisotaan syksyllä 1939 lähdettiin kohti Suomussalmea, jossa Koillismaan miesten sissitoiminta sitoi vihollisjoukkoja ja esti niiden etenemisen. Jatkosotaan lähdettiin kesäkuussa 1941 kohti Kiestinkiä. Kesän ja syksyn kuluessa käytiin raskaita taisteluja ja päästiin 40 km:n päähän Louhesta, jonne rintama jähmettyi.

    III Armeijakunnan taistelut vaativat raskaat uhrit. Haavoittuneet ja kaatuneet pyrittiin aina tuomaan pois taistelualueelta, mutta Kiestingin–Louhen suunnalle jouduttiin elo–syyskuussa 1941 jättämään lähes sata kaatunutta. Näiden Kiestingin mottiin jääneiden varsinaisilla hautapaikoilla ei ole muistomerkkiä.

    Laattojen tekstit

    1. ”Tästä lähtivät Kuusamon miehet talvisotaan 1939–1940”
    2. ”III Armeijakunnan taistelijoiden muistoksi 1941–1944”
    3. ”Kiestingin taistelukentille jääneiden sankarivainajien kunniaksi 1941–1944

  • Kuusamon Pyhän Ristin kirkon pihamaalla sijaitsee Karjalaan jääneiden vainajien muistolle pystytetty hautakivi. Muistomerkin on pystyttänyt Kuusamon Karjalaiset ry.

  • Muistomerkki sijaitsee Torangintaipaleella Torankijärven ja Kuusamojärven välisellä kannaksella. Kuusamon ensimmäisen kirkon raunioille pystytettyyn luonnonkiveen on kiinnitetty risti ja metallilaatta.

    Vuonna 1673 perustettiin Kemin Lapin seurakunta, jonka keskuspaikaksi määrättiin pian Kuusamo. Siihen kuului koko Pohjois-Suomi Kuusamosta Inariin. Ensimmäiseksi kirkkoherraksi nimitettiin kemiläinen papin poika Gabriel Tuderus. Ensimmäinen saarnatupa rakennettiin Torangintaipaleelle v. 1689. Sen läheisyyteen rakennettiin myös pappila. Saarnatuvan valmistuttua seurakuntaa alettiin nimittää Kuusamon Lapin seurakunnaksi. Ensimmäinen virallinen kirkko rakennettiin jo muutamia vuosia myöhemmin nykyiselle paikalleen, ja Torangintaipaleella oleva saarnatupa jäi pois käytöstä.

    Laatan teksti

    ”Tällä paikalla sijaitsi Kuusamon ensimmäinen kirkko v. 1689–1694.”

    • Kuusamon Pyhän Ristin kirkon piha-alue

    Vanhan kirkon ja kellotapulin muistomerkin molemmin puolin on kaksi muistomerkkiä: Kuusamoon haudattujen lukkarien muistomerkki

    Kuusamoon haudattujen kirkkoherrojen muistomerkissä on laatta, johon on kaiverrettu kirkkoherrojen nimet ja palveluvuodet:

    Sigfrid Bonelius 1639–1715
    Olof Junelius 1716
    Johan Gustaf Kranck 1748–1784
    Johan Gustaf Kranck 1784–1800
    Johan Gustaf Costiander 1824–1833

     

    Lukkarien muistomerkissä on laatta, johon on kirjoitettu lukkarien nimet ja palveluvuodet:

    Krister Luukkonen 1694–1715
    Petter Bohm 1722–1730
    Pentti Kela 1731–1745
    Yrjo Karjalainen 1745–1773
    Juho Yrjönp. Karjalainen 1774–1800
    Juho Brännholm 1800–1847
    Sakari Hänninen 1847–1852
    Herman Määttä 1852–1868

    Kuusamon Pyhän Ristin kirkko

    • kuvanveistäjä Mauno Juvonen
    • graniitti
    • 1957
    • KuusamonPyhän Ristin kirkon piha-alue

    Kuusamon sankarivainajien muistopatsas sijaitsee Pyhän Ristin kirkon vieressä sankarihautausmaalla. Harmaasta graniitista veistetyn näköispatsaan on suunnitellut kuvanveistäjä, kuvaamataidonopettaja Mauno Juvonen, ja se on paljastettu vuonna 1957.

    Talvi- ja jatkosodassa kaatui noin 500 kuusamolaista, joista on kirkon vierelle siunattu 415. Heistä 51 kaatui talvisodassa (30.11.1939–13.3.1940), 362 jatkosodassa (25.6.1941–19.9.1944) ja kaksi Lapin sodassa (15.9.1944–27.4.1945). Suurimmat menetykset Kuusamo koki jatkosodan hyökkäysvaiheessa kesällä 1941 ja venäläisten suurhyökkäysvaiheessa kesällä 1944.

    Kuusamon Pyhän Ristin kirkko

  •  

    • suunnittelija ja rakentaja Veikko Salokannel
    • 1962
    • Kuusamon Pyhän Ristin kirkon piha-alue

    Muistomerkki sijaitsee saksalaisten syyskuussa 1944 polttaman vanhan, vuonna 1759 rakennetun kellotapulin paikalla. Sen on suunnitellut ja rakentanut seurakunnan taloudenhoitaja Veikko Salokannel vuonna 1962. Muistomerkissä oleva kilpipaasi on ollut ensin suomalaisten ja sitten saksalaisten sankarihaudoilla. Vanhan kellotapulin alkuperäinen risti on muistomerkissä.

    Muistomerkissä on laatta, jossa on vanhan ristikirkon kuva.

    Laatan teksti

    ”1800 rakennettu kirkko, joka tuhoutui sodassa 1944.”

    Suomen ja Neuvostoliiton 4.9.1944 solmiman aseleposopimuksen mukaan saksalaisten oli poistettava asevoimansa Suomesta 15.9.1944 mennessä. Kuusamossa oli tuolloin tuhansia saksalaisia sotilaita, jotka heti sopimuksesta kuultuaan alkoivat käyttäytyä uhkaavasti. Ennen evakkoon lähtöään viimeiset kuusamolaiset näkivät, kuinka saksalaiset valelivat talojen seiniä bensiinillä ja vetivät rakennuksiin heiniä. Kaikesta aavisti, että Kuusamo oli joutumassa tulen ruoaksi, myös v. 1804 valmistunut ristikirkko.

    Kirkonkylästä jäi tuhoutumatta vain pari taloa ja saunaa. Saksalaiset olivat ennen kirkon sytyttämistä laskeneet alas tapulissa olleet vanhat vuosilta 1698 ja 1721 peräisin olevat kellot ja haudanneet ne hautausmaalle. Kellot löydettiin v. 1959 erään saksalaisen everstin antamien tietojen perusteella. Ne ovat käytössä nykyisessä, v. 1950 valmistuneessa kirkossa.

    Kuusamon Pyhän Ristin kirkko

    • Kuusamon Pyhän Ristin kirkon piha-alue

    Muistomerkki sijaitsee hautausmaalla viime sotien sankarihautojen vieressä. Se on pystytetty luultavasti 1920-luvulla Kuusamon suojeluskunnan toimesta. Muistokivessä on kansalaissodassa vuonna 1918 Itä-Karjalassa ja Tampereella kaatuneiden valkoisten puolella taistelleiden kuusamolaisten (11 miestä) nimet.

    Suomen itsenäistyttyä 6.12.1917 maassamme alkoi tammikuussa 1918 kansalaissota. Kuusamon alueella ei kuitenkaan taisteltu. Maaliskuussa 1918 Kuusamossa järjestettiin itsenäisyyden ajan ensimmäiset kutsunnat, joissa sotapalveluun määrätyistä n. 700 miehestä osa määrättiin auttamaan Vienan Karjalan vapauttamista Venäjän vallasta.

    Itä-Karjalan itsenäistyminen ei onnistunut. Puna-armeija pääsi lopullisesti voitolle v. 1922, jolloin arviolta 11 000 itäkarjalaista pakeni Suomeen. Kuusamon Lämsänkylän kohdalta pakolaisia tuli n. 2 000. Heidät majoitettiin Kuusamoon ja lapsille alettiin järjestää koulutusta. Lopullisesti raja Neuvostoliittoon sulkeutui 1920-luvun puoliväliin mennessä.

    Muistokiven teksti

    ”Urhoot astuvat kumpuin yöstä ja kertovat Suomensuvun työstä ja neuvovat polvea nousevaa.”

    Kuusamon Pyhän Ristin kirkko

    • Kainuun rajavartioalueen piha-alue

    Venäläisten joukkohaudan muistomerkki

    Muistomerkki sijaitsee Nilonkankaalla Kuusamon rajavartioston tontilla. Alueelle on muistomerkissä olevan tekstin mukaan haudattu 747 venäläistä vainajaa.

    Joukkohauta perustettiin pian viime sotien jälkeen ja siihen on koottu eri puolilta Kuusamoa sodan uhreina kuolleita Neuvostoliiton kansalaisia. Paikalle on haudattu myös talvisodassa Suomussalmella kaatuneita venäläisiä ja tiettävästi myös jonkin verran Taivalkoskella saksalaisten kenttäratatyömaalla menehtyneitä vankeja.

    Hautaamista valvoi neuvostoliittolaisen everstin johtama ryhmä. Se kuului 1940-luvulla Suomessa olleeseen valvontakomissioon. Varsinaisen työn tekivät poliisit ja rajamiehet.

    Muistomerkissä on laatta, jossa on venäjänkielinen teksti:

    ”Здесь погребено 747 советских военно служащих.”

    Laatan teksti suomennettuna

    ”Tähän on haudattu 747 Neuvostoliiton armeijan sotilasta.”

     

    Kainuun rajavartioston (KR) rajajoukkojen muistomerkki

    Kainuun rajavartioston rajajoukkojen muistokivi sijaitsee Kuusamon rajavartioalueen johtopaikalla. Muistokivi paljastettiin 29.6.1997. Muistomerkki on omistettu talvi- ja jatkosodan rajajoukoille, joissa palveli miehiä ja naisia.

    Muistomerkin teksti

    ”ErP 16 35. RjK RjP 8 1939–1944 Kunnia Isänmaa”

  •  

    • suunnittelija taiteilija Nina Sailo
    • graniitti
    • 1990

    Marina Takalo (1890–1970) on Uhtuasta pohjoiseen olevan alueen ainoa tunnettu runonlaulaja. Häneltä on tallennettu äänitteitä yli 60 tuntia. Hän sai Kalevala-seuran tunnustuspalkinnon vuonna 1965.

    Marina Takalo tuli perheineen Kuusamoon Karjalan pakolaisena vuonna 1922. Perhe asui mm. Määttälänvaaralla ja Heikkilässä. Vuonna 1961 hän muutti lastensa luokse Kemiin, jonne hänet on haudattu.

    Muistomerkki sijaitsee Kitkantien varrella Kuusamon kansanopiston edustalla. Patsaan on suunnitellut taiteilija Nina Sailo, ja se on paljastettu kesällä 1990. Runonlaulaja Marina Takalon kasvojen sivukuvaa esittävä ympyränmuotoinen reliefi on kiinnitetty graniittijalustaan.

    Marina Takalon muistomerkki

     

    • suunnittelija professori Terho Sakki
    • 1982
    • Kuusamon kaupungintalon ala-aula

    Professori Terho Sakin suunnittelema, moderniin tyylisuuntaan kuuluva graniittiveistos on paljastettu vuonna 1982.

    Kuusamon matkailun eräs vetonaula ovat Oulangan kansallispuistossa Karhunkierroksen varrella sijaitsevat kosket. Oulankajoessa lähellä Sallan rajaa sijaitsee Taivalköngäs, ja vajaan kilometrin päässä opastuskeskuksesta punaisten kallioseinämien välissä ryöppyää Kiutaköngäs, jossa on putousta runsaan sadan metrin matkalla 14 metriä.

    Kitkajoen varrella lähellä Juuman kylää pauhaavat Niskakoski, Myllykoski, Aallokkokoski ja Jyrävä, yksi Suomen suurimmista putouksista.

    Kuusamon kosket muistomerkki

  •  Vienen kauppatien muistomerkki

     

     

     

     

    • suunnittelija arkkitehti Seppo Koutaniemi
    • 1995

    Muistomerkki sijaitsee Kitkan- ja Vuotungintien risteyksessä. Muistomerkki on valmistunut vuonna 1995, ja sen on suunnitellut arkkitehti Seppo Koutaniemi. Teoksessa on neljä sakaraa; muotonsa ne ovat saaneet kuusamolaisesta kirveskorusta.

    Teos kuvaa Vienan kauppatietä. Vienan kauppatie oli tärkeä kulkuväylä itään aina Jäämeren rannalle saakka. Autonomian aikana (1809–1917) Suomen itäraja oli suhteellisen vapaa kulkea.

    Vienen kauppatien muistomerkki

     

    Tyrsky rieteysveistos

     

     

     

     

    • suunnittelija Aaro Vitikka
    • 1998

    Muistomerkki sijaitsee Oulun- ja Kajaanintien risteyksessä (vt 20 ja vt 5). Veistos on valmistunut vuonna 1998, ja se on Aaro Vitikan käsialaa. Teos kuvaa voimakasta kuohuvaa aaltoa sekä Kuusamon asemaa tärkeänä kulkuväylänä itään ja länteen.

    Tyrsky rieteysveistos

    • suunnittelija professori Terho Sakki
    • pronssi, graniitti
    • 1986
    • Kuusamon kaupungintalon piha-alue

    Kuusamon jälleenrakentamisen kunniaksi pystytetty graniittialustalla oleva pronssiveistos sijaitsee kaupungintalon edessä. Muistomerkin on suunnitellut professori Terho Sakki, ja se on paljastettu valtakunnalisten kotiseutupäivien aikana kesällä 1986.

    Syksyllä 1944 vetäytyvät saksalaiset tuhosivat lähtiessään suuren osan Kuusamoa. Evakosta palaavat kuusamolaiset löysivät tuhotut kylät; esim. koko kirkonkylä oli raunioina. Rakennuksia tuhoutui kaikkiaan 2 286, joista asuinrakennuksia 621, karjarakennuksia 526 ym. Hävitysprosentti oli 65. Myös kotieläimistä tuhoutui melkoinen osa. Luovutetulle alueelle jäi noin 200 tilaa.

    Evakosta paluun jälkeen alkoi kiireinen jälleenrakennustyö. Valtavasta vauhdista kertoo se, että jo vuonna 1945 oli valmiina 1 811 rakennusta ja rakenteilla oli 1 279 rakennusta. Kaikista tarvikkeista oli puutetta, mutta muutamassa vuodessa tuhottu Kuusamo oli rakennettu uudelleen. Korsuihin ja tilapäisiin asuntoihin majoittuneet kuusamolaiset saivat uuden kodin.

    Väkevät tekevät näkevät

    • 9.2018
    • suunnittelija Juhani Honkanen
    • Kuusamotalon piha-alue

    Kuvanveistäjä, taidemaalari Juhani Honkasen suunnittelema Ystävyys-patsas Kuusamon suurpetokeskuksen Sulo Karjalaisesta ja Juuso-karhusta paljastettiin Kuusamon 150-vuotiskansalaisjuhlassa. Kuusamon kaupungin tilaustyönä tehty kolme ja puoli metriä korkea pronssinen patsas sijaitsee Kuusamotalon edustalla.

    Ystävyys