Hyppää sisältöön

Etelä-Kuusamon muistomerkit

Etelä-Kuusamon alueella sijaitsee neljä muistomerkkiä, kolme on pystytetty kuusamolaisten siviiliuhrien muistolle ja yksi kaatuneiden saksalaissotilaisen muistoksi.

    • Kurvisen kylä

    Muistomerkki sijaitsee Murtovaaran kylästä n. 8–9 km Kurvisen kylälle päin Isolehdon talon lähettyvillä. Suomen sotilaskotiliiton toimesta pystytetyssä kivessä on metallilaatta.

    Laatan teksti

    ”Tällä paikalla kaatuivat 5.7.1942 sotilaskotisisaret Toini Jännes, Greta Palojärvi, Faini Alfecht ja korpraalit V. I. Moilanen, T. I. Rossinen.

    Sen suurempaa rakkautta ei ole kenelläkään kuin että hän antaa henkensä ystäväinsä edestä. Joh. 15:13

    Muistokiven pystytti Suomen sotilaskotiliitto”

    Kaukopartion uhrien muistokivi

  •  

    • 1995

    Muistomerkki sijaitsee Kuusamon Lämsänkyläntien varressa Vanttajankannaksella Kuusamojärven rannalla. Muistomerkki on pystytetty syksyllä 1995. Saksalaissotilaita kaatui tällä suunnalla noin 2 000 miestä.

    Muistomerkin teksti

    ”Die guten Glaubens waren. Zum Gedenken an die über 2000 Gefallenen der 6. SS–Geb. Div. Nord 1941–44. Ihre Ehre hiess Treue”

    Tekstin suomennos

    ”He toimivat hyvässä uskossa. Yli 2 000:n vuosina 1941–44 kaatuneen 6. SS-vuoristojääkäridivisioona Nordin sotilaan muistolle. Uskollisuus oli heidän kunniansa.”

    • 1991

    Muistomerkki sijaitsee Kuoliolla Kovajärven rannalla Ouluntien varressa. Sementtijalustan päällä olevassa kivessä on kaksi pronssilaattaa.

    Muistomerkin tekstit

    1. ”Desanttien uhrien muistolle
      Kuolion Niskalehdossa saivat surmansa 3.10.1942
      Juho Karjalainen 1884
      Anna Karjalainen 1917
      Mirja Karjalainen 1924
      Jenni Karjalainen 1932
      Kuolion Liikasessa katosi 4.10.1942
      Ville Karjalainen 1883”
    2. ”Syksyllä 1944 Neuvostoliitto miehitti Kuusamon ja uloin
      Vartioasema sijaitsi täällä Kuoliolla. Joukot vetäytyivät
      takaisin vuoden 1944 loppuun mennessä.
      Kuolion kylätoimikunta 1991”

    Niskalehto sijaitsi Alakuoliojärven rannalla. Talon väestä pelastui ainoastaan emäntä, joka oli haavoittunut ja tekeytyi kuoliaaksi. Hän on kertonut, että desantteja oli kolme, joista ainakin kaksi puhui suomea. Vihollispartiota ajettiin takaa, mutta sitä ei tavoitettu. Yksi takaa-ajajista kaatui väijytyksessä. Jatkosodan jälkeinen aselepo tehtiin 19.9.1944. Sen mukaan venäläisten joukkojen olisi pitänyt pysähtyä välirauhasopimuksen mukaiselle rajalle, mutta ne jatkoivat etenemistä saksalaisten perässä ja pystyttivät rajapuomin Kuoliolle. Venäläisiä partioita liikkui vieläkin lännempänä.

    • 1990

    Muistomerkki sijaitsee Lämsänkylän Uusitalossa Tauriaisentien varressa. Lämsä-Kemilän kylätoimikunnan toimesta pystytetty patsas paljastettiin v. 1990.

    Itärajan läheisyydessä oleva Lämsänkylä koki partisaanien vierailut useaan kertaan v. 1942–1943. Uusitaloon hyökkäsi kesällä 1943 vihollispartio, joka tappoi talon kuusi asukasta ja vei isännän mennessään. Ville Määttää ei löydetty koskaan. Partisaanit veivät mennessään talon kaikki ruokatavarat ja kaksi lehmää. Surmatyön jälkeen kylän asukkaat siirrettiin Kortesalmelle. Vihollisten takaa-ajoon lähetettiin suomalainen partio, mutta heitä ei tavoitettu.

    Muistomerkin teksti

    ”Tällä paikalla partisaanien hyökkäyksen 18.7.1943 uhreina saivat surmansa

    • Määttä Juho Kustu
    • Määttä Anna Lotta
    • Parkkisenniemi Reeta Ulla
    • Määttä Lyydia Amalia
    • Määttä Toini
    • Määttä Seppo

    Menneisyys on aina läsnä.”