Ympäristövalvonta

Yleisöilmoituksesta, jonka tekee joku muu taho kuin vireillepanoon oikeutettu, ei ole nimenomaisia säännöksiä, vaan sen vaikutus perustuu valvontaviranomaisen tehtäviin ja kaiken valvontaan liittyvän tiedon hyödyntämiseen.

Yleisöilmoituksella asia ei vielä tule vireille eikä pelkästään tällainen ilmoitus aiheuta tarvetta päätöksen tekemiseen, jollei valvontaviranomainen saatujen tietojen perusteella laita itse asiaa vireille.

Yleisöilmoitusta vastaanotettaessa viranomaisen on tärkeää tietää:

• Ilmoituksen tekijän yhteystiedot (nimi, postiosoite, puhelinnumero ja mahdollinen sähköpostiosoite)
  Väitetyn rikkomuksen tai laiminlyönnin laatu, niin että asia yksikössä voidaan hetiohjata oikealle käsittelijälle
• Onko asiasta ilmoitettu muille viranomaisille (esimerkiksi ELY-keskukselle tai poliisille)
• Ajankohta ja tekopaikka mahdollisimman yksilöidysti, jos on kysymys maastossa tapahtuvasta toiminnasta

Toisinaan yleisöilmoitusten tekijät haluavat pysytellä nimettöminä.

Niissä asioissa, joissa ilmoittajalla ei ole asiaa koskevia vaatimuksia, ei yhteystietoja välttämättä tarvita. Tällöin asia tulee vireille viranomaisen toimesta esimerkiksi paikallakäynnin jälkeen.

Nimettömän yleisöilmoituksen voi tehdä kirjeellä, puhelimessa tai tämän sivun alalaidassa olevan palautetetoiminnon avulla.

Haitankärsijälle sekä eräille aatteellisille järjestöille  on joissain erityislaeissa (esimerkiksi Ympäristönsuojelulaki 186 §, Jätelaki 134 §, Vesilaki 14 luku 14 §) säädetty erityinen vireillepano-oikeus.

Vireillepano-oikeuden perusteella vireille tulleesta asiasta tehdään aina valituskelpoinen päätös.

Asian selvittämistarve ja päätöksen sisältö riippuu asiaintilasta vastaavasti kuin muutenkin vireille tulleissa valvonta-asioissa. Jos valvontaviranomainen katsoo, ettei vireillepano anna aihetta enempiin  toimenpiteisiin, tulee tästäkin tehdä perusteltu valituskelpoinen päätös, jos asian on saattanut vireille siihen oikeutettu taho.

Vireillepanoasian käsittelyssä noudatetaan lähtökohtaisesti hallintolain säännöksiä. Hallintoasian vireillepanon muodosta säädetään hallintolain (434/2003) 4 luvussa. Hallintolain mukaan vireillepano edellyttää kirjallista vaatimusta hakemuksena.

Vireillepanohakemuksessa tulee olla seuraavat seikat

1. Vireille pantavan asian riittävä yksilöinti, jotta voidaan selvittää hakemuksen kohde, hakija (hakijan yhteystiedot, postiosoite, puhelinnumero, sähköpostiosoite) ja toimivaltainen viranomainen
2. Sisällölliset vaatimukset toimenpiteisiin ryhtymiseksi
3. Selvitys vaatimuksen perusteista eli miten hakemuksen kohteena oleva toiminta loukkaa hakijan etua. Hakemukseen ei tarvitse liittää tosiasiaperusteluja eikä myöskään oikeusperusteita, vaikka se onkin mahdollista tässä yhteydessä.
4. Rekisteröidyn yhdistyksen ollessa vireille panijana on hakemukseen syytä liittää rekisteriote, josta ilmenee yhdistyksen toiminnan tarkoitus, toiminta-alue ja tahot, joilla on yhdistyksen puolesta asiassa puhevalta (puheenjohtajan nimenkirjoitusoikeus).
5. Lisäksi tarvitaan yhdistyksen tai osakaskunnan/kalastuskunnan säännöt sekä ao. organisaation hallituksen kokouspöytäkirja, josta käy ilmi mitä vireillepanosta on päätetty.

Tarvittaessa viranomaisen tulee selvittää onko asianosaisen laatimassa hakemuksessa kyse hallintopakkoasian vireillepanosta, muusta toimenpidepyynnöstä, hallintopakkohakemuksen täydentämisestä vai selvityspyynnöstä.

Hakemuksen ollessa puutteellinen viranomainen voi pyytää vireille panijaa täydentämään hakemusta.

Valvontaviranomainen neuvoo hakijaa hallintopakkohakemuksen tekemisessä.