Hyppää sisältöön
Kana ruohikossa

Eläintautivalvonta

Eläintauteihin liittyvissä asioissa ohjeita ja neuvoja antaa valvontaeläinlääkäri (p. 040 860 8410), kiireisissä tapauksissa päivystysaikana päivystävä kunnaneläinlääkäri (p. 0600 18919).

Eläintauti on sairaus tai tartunta, joka voi siirtyä suoraan tai välillisesti eläimestä toiseen eläimeen tai ihmiseen. Eläintaudit ovat bakteerien, virusten, sienien ja loisten aiheuttamia tauteja. Eläimistä ihmisiin tai ihmisestä eläimiin leviäviä tartuntoja kutsutaan zoonooseiksi.

Eläinten terveydentilasta ja eläimillä esiintyvistä tarttuvista taudeista saadaan tietoa eläinlääkäreiden tekemien eläinten kliinisten tarkastusten, teurastamoilla tehtävän lihantarkastuksen, tuotantoeläinten tuotosseurannalla, sekä ottamalla näytteitä sairaista ja terveistä eläimistä, ja tutkimalla näytteitä tai kuolleita eläimiä Ruokavirastossa taudinaiheuttajien tai sairauteen viittaavien muutosten varalta.

Suomen eläintautitilanne on maailmanlaajuisesti katsottuna erinomainen. Lemmikkieläinten maahantuontimääräysten noudattaminen ja tuotantotilojen tehokas tautisuojaus on eläintautien torjunnassa avainasemassa.

Eläinten omistajat ovat tärkeässä asemassa tarkkaillessaan omia eläimiään, ja ottamalla yhteyttä eläinlääkäriin havaitessaan eläimessä sairauden tai tarttuvan taudin oireita. Vakavimmista tarttuvista taudeista on eläinlääkintälainsäädännössä määrätty tuottajia ja eläinlääkäreitä koskeva ilmoitusvelvoite, ja näiden yhteydessä viranomaiset määräävät toimenpiteistä tartunnan hävittämiseksi.

Ruokavirasto tutkii Oulun toimipaikassa luonnoneläinnäytteitä eläintautien varalta kaikkialta Suomesta. Kokonaisen, vasta kuolleen eläimen tai sen elimiä voi kuka tahansa lähettää maksuttomaan tutkimukseen Matkahuollon kautta. Näytteen lähettäjä saa kirjallisen tiedon tutkimustuloksista postissa kotiinsa, kunhan muistaa laittaa pakettiin mukaan lähetteen yhteystietoineen. Näytteiden lähetysohjeet.

  • Eläinten terveysvalvonnassa valvotaan tiettyjen lainsäädännössä erikseen määriteltyjen eläintautien esiintymistä eläinten pitopaikoissa. Terveysvalvonta voi olla pakollista tai vapaaehtoista. Terveysvalvontaan liittyy aina säännöllinen näytteenotto ja kunnaneläinlääkärin tarkastuskäynnit tietyin väliajoin sekä kirjanpito tehdyistä toimenpiteistä.

    Pakollista terveysvalvontaa tehdään salmonellan esiintymisen valvomiseksi

    •  niissä kanojen (mukaan lukien broilerit) ja kalkkunoiden pitopaikoissa sekä hautomoissa, joista luovutetaan munia ja/tai siipikarjan lihaa yleiseen kulutukseen tai siirretään eläviä eläimiä sellaiseen pitopaikkaan, jossa salmonellavalvonta on pakollista
    •  navetoissa, joista luovutetaan raakamaitoa kuluttajille joko suoraan tai jonkin elintarvikelaitoksen kautta lämpökäsittelemättömänä, tai joiden vasikoita myydään keinosiemennyssonneiksi
    •  sikaloissa, joiden porsaita kasvatetaan lisääntymistarkoitukseen, ei siis lihasioiksi

    Vapaaehtoista terveysvalvontaa toteutetaan kalojen BKD-taudin valvomiseksi, lampaiden maedi-visna -taudin ja vuohien CAE-taudin valvomiseksi sekä hirvieläinten tuberkuloosin valvomiseksi. Eläinten pitopaikasta vastuussa oleva toimija voi vapaaehtoisesti sitoutua noudattamaan vapaaehtoista terveysvalvontaa pitopaikassa. Terveysvalvontaan sitoudutaan ilmoittamalla asiasta kirjallisesti oman alueen aluehallintovirastolle. Myös terveysvalvonnasta eroamisesta on ilmoitettava.

  • Myös lemmikkien mukana voi Suomeen tulla tarttuvia eläintauteja. Suomi on tällä hetkellä vapaa mm. raivotaudista ja myyräekinokokkoosista, jotka ovat molemmat eläimistä ihmisiin tarttuvia vaarallisia eläintauteja. Jos harkitset lemmikkieläimen tuontia ulkomailta, tutustu hyvissä ajoin maahantuontivaatimuksiin Ruokaviraston sivuilta

  • Metsästykseen käytettävät koirat ja viranomaisten palveluskoirat on rokotettava säännöllisesti raivotautia vastaan (Maa- ja metsätalousministeriön asetus 724/2014 raivotaudin vastustamisesta). Ensimmäinen rokotus on annettava vähintään 21 vuorokautta ennen koiran käyttöä metsästyksessä tai viranomaisen palvelutehtävissä. Rokotus on uusittava rokotteelle hyväksytyn valmisteyhteenvedon mukaisesti. Eläinlääkäri antaa koiran omistajalle tai haltijalle rokotustodistuksen, jossa on merkintä rokotuksen voimassaoloajasta. Lisäksi Ruokavirasto suosittelee, että myös kotimaassa lemmikkikoirat ja -kissat rokotetaan säännöllisesti.

    Lisätietoa raivotaudista ja taudin vastustamisesta Ruokaviraston sivuilta