Kutnaliiton 30.5.2024 julkaiseman artikkelin mukaan yksi teema painottuu erityisellä tavalla äänestäjien keskuudessa EU-vaaleissa.
Kuntalaistutkimuksen ennakkotuloksia katsova Kuntaliiton tutkimuspäällikkö Marianne Pekola-Sjöblom arvioi Ukrainan tilanteen heijastuvan selkeästi EU-vaaleihin Suomessa.
– Ennakkotulokset antavat osviittaa siihen, että kuntalaisilla korostuu turvallisuus EU-vaaleissa. Kuntalaisille turvallisuus on tyypillisesti merkinnyt arjen turvallisuutta omassa kotikunnassa tai kotikaupungissa.
– Ukrainan sodan ja Natoon liittymisen myötä turvallisuusteema on vahvasti esillä myös kansallisella tasolla ja EU-vaalikeskusteluissa, mikä enteilisi siten myös EU-vaalien merkityksen kasvamista.
Ennakkotulokset antavat merkkejä kuntalaisten Eurooppaan samaistumisen vahvistumisesta vuoden 2020 kyselyyn verrattuna, tutkimuspäällikkö lisää.
– Mitä enemmän samaistuu Eurooppaan ja Euroopan unioniin, sitä todennäköisemmin äänestää EU-vaaleissa.
Erittäin vähän Eurooppaan samaistuvista aikoo äänestää 48 prosenttia vastanneista. Erittäin paljon Eurooppaan samaistuvista aikoo äänestää 79 prosenttia vastanneista.
Ikä tuo äänestysaktiivisuutta
Kuntalaistutkimuksen ennakkotulokset perustuvat reiluun 3 000 vastaajaan, jotka asuvat 46 eri kunnassa eri puolilla Suomea.
Kuntalaisten äänestysaikeita kysyttäessä Itä- ja Pohjois-Suomessa 64 prosenttia vastaajista sanoi suuntaavansa vaaliuurnille, kun taas muualla Suomessa äänestämässä oli 72–74 prosenttia äänestämiseen oikeutetuista.
Äänestysaikeistani en osaa sanoa -joukko on muutaman prosenttiyksikön suurempi Itä- ja Pohjois-Suomessa muuhun Suomeen verrattuna.
Muuta Suomea matalampaa äänestysaktiivisuutta ennakoiva tilanne Itä- ja Pohjois-Suomessa ei yllättänyt Pekola-Sjöblomia. Vastaavat alueelliset erot ovat jossain määrin toteutuneet myös muissa vaaleissa.
– Äänestysaktiivisuus liittyy pitkälti sosioekonomisiin tekijöihin, iän lisäksi muun muassa koulutustasoon. Mitä korkeammin on koulutettu, sitä todennäköisemmin äänestää.
Kuntaliiton tutkimuspäällikkö yllättyi hieman, miten 30–39-vuotiaat olivat muihin ikäryhmiin verrattuna vähiten aikeissa äänestää EU-vaaleissa. Heistä vain 57 prosenttia oli aikeissa äänestää.
Siitä Pekola-Sjöblom ei puolestaan yllättynyt, että yli 70-vuotiaat olivat sitä nuorempiin verrattuna vahvemmin äänestysaikeissa.
– Mitä ikääntyneempi on, niin sitä varmemmin äänestää.
Yli 70-vuotiaista aikoi äänestää 78–79 prosenttia kyselyyn vastanneista.
Aietasolla selvä homma
Miesten ja naisten välillä on eroja ainakin äänestämistä koskevien aikeiden perusteella.
– Lähes kaikissa ikäluokissa miehillä on tässä ennakkoaineistossa äänestämisen suhteen korkeammat aieprosentit.
Poikkeuksena ovat 30–39-vuotiaat ja 60–69-vuotiaat, joissa on yhtä isot tai lähes yhtä isot äänestysaikeissa olevien osuudet miehiä ja naisia keskenään vertailtaessa, Pekola-Sjöblom jatkaa.
Perinteitä kunnioittaen
- Kuntaliiton Kuntalaistutkimus 2024 tarjoaa kunnille tutkittua tietoa päätöksenteon tueksi ja toiminnan kehittämiseksi.
- Tutkimuskunnat ovat koko kuntakenttään yleistettävä otos, joka edustaa erikokoisia ja erityyppisiä kuntia eri puolelta Suomea.
- Kuntalaiskyselyn tuloksia tullaan julkaisemaan vaiheittain ja teemoittain syksyn 2024 ja alkuvuoden 2025 aikana.
- Tutkimukseen osallistuvat kunnat saavat syksyllä käyttöönsä oman kuntansa tuloksia.
- Kuntalaistutkimus 2024 jatkaa Kuntaliitossa säännöllisesti tehtyjen kuntalaiskyselyjen perinnettä.