Hyppää sisältöön

Perusopetuksen ohjaussuunnitelma

Ohjaussuunnitelman alkuperäinen sisältö vuodelta 2011

Ohjaustoiminta muodostaa kestävän jatkumon läpi koulupolun. Vuorovaikutteisena ja tavoitteellisena toimintana ohjaus tukee oppilaan oppimista, kasvua ja kehitystä. Ohjauksen tavoitteena on ohjata lapsia ja nuoria hyvään arkielämän hallintaan, edistää opintojen sujumista ja opiskeluvalmiuksien kehittymistä sekä tukea ura- ja koulutusvalintoihin liittyvissä päätöksissä. Tavoitteena on myös oppilaan itsetuntemuksen lisääminen, jotta hän oppii tunnistamaan omat vahvuutensa ja kehittämiskohteensa. Iän ja kehityksen myötä oppilaan oma osallisuus ja aktiivisuus lisääntyvät.

Koulun toimintakulttuurilla on tärkeä rooli ohjauksen edistäjänä. Ohjaus on kaikkien oppilaitoksessa työskentelevien yhteistyötä. Tässä Kuusamon kaupungin perusopetuksen ohjaussuunnitelmassa kuvataan rakenteet oppilaanohjauksen järjestämiselle, toimintatavat, työn- ja vastuunjako sekä ohjauksen tavoitteiden toteutumiseksi tarvittavat monialaiset verkostot. Suunnitelmassa kuvataan myös kodin ja koulun välistä ohjausyhteistyötä sekä oppilaiden työelämään tutustumisten järjestelyitä (TET) ja muuta koulun työelämäyhteistyötä. Ohjaussuunnitelman tarkoitus on toimia opettajan työn tukena ja työkaluna ohjauksen toteuttamisessa omassa työssä.

Rakenteet ja toimintatavat oppilaanohjauksessa

Ohjauksen suunnitelmallista toteuttamista ohjaavat perusopetuslaki, perusopetuksen opetussuunnitelma sekä hyvän ohjauksen kriteerit. Oppilaanohjauksen sisällöt vuosiluokittain on kuvattu perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa.

Ohjauksen muotoihin kuuluu yksilö- ja pienryhmäohjaus sekä luokkamuotoinen ohjaus.

  • 7. luokka / 0,5 vvt  8. luokka / 0,5 vvt  9. luokka / 1 vvt 
    • Ryhmäytyminen 
    • Yläkoulun käytännöt  
    • Valinnaisaineet  
    • Opiskelutaidot 
    • Tulohaastattelu  
    • Työelämään tutustuminen TET 
    • Itsetuntemus  
    • Opiskelutaidot 
    • Suomen koulutusjärjestelmä  
    • Työelämään tutustuminen TET 
    • Henkilökohtainen ja pienryhmäohjaus 
    • Ammatti- ja työelämätietous 
    • Koulutusmahdolli-suuksiin tutustuminen  
    • Työelämään tutustuminen TET 
    • Työn hakeminen 
    • Yhteishaku 
    • Henkilökohtainen ja pienryhmäohjaus 
    • Kansainvälisyys  
  • Oppilaan urasuunnittelutaitojen, jatko-opintovalmiuksien ja kiinnostusten kohteiden selventämiseksi voidaan nuorelle tarjota tehostettua oppilaanohjausta. Tehostettu oppilaanohjaus on tarkoitettu   8. ja 9. luokan oppilaille. Ensisijaisesti oppilaanohjaaja arvioi tehostetun henkilökohtaisen oppilaanohjauksen tarpeen. Tarpeen arvioinnissa voidaan tehdä moniammatillista yhteistyötä. Koulusta arvioinnissa voi olla mukana esimerkiksi erityisopettaja ja luokanohjaaja.

    Tehostetun oppilaanohjauksen tavoitteena on vahvistaa oppilaan valmiuksia siirtyä perusopetuksen jälkeisiin opintoihin. Ohjausta tehdään suunnitelmallisesti huomioiden oppilaan tarpeet ja yksilölliset lähtökohdat. Tehostettu oppilaanohjaus on yksilö- tai pienryhmäohjausta. Tehostettu oppilaanohjaus voi olla esimerkiksi valinnan teon ja ajanhallinnan harjoittelua, opiskelutekniikoita, tiedonhakua, vahvuuksien etsimistä ja löytämistä sekä mahdollisuuksien kartoittamista. 

    Kaikille tehostetun oppilaanohjauksen nuorille laaditaan kirjallinen henkilökohtainen jatko-opintosuunnitelma. Suunnitelmaan kirjataan oppilaan kiinnostuksen kohteet, vahvuudet, tulevaisuuden toiveet ja päämäärät. Tärkeimpänä tässä suunnitelmassa kuvataan nuoren hakusuunnitelma peruskoulusta eteenpäin. Tärkeitä yhteistyökumppaneita ovat oppilaan huoltajat, toisen asteen oppilaitokset ja etsivä nuorisotyö.

  • Rehtori 

    • Koulun ohjaustoiminnasta vastaaminen  
    • Koulun oppilashuoltoryhmätyöhön osallistuminen 
    • Koulunkäyntiin ja opiskeluun liittyvien hallinnollisten päätösten tekeminen 

    Oppilaanohjaaja 

    • Suunnittelee, kehittää ja toteuttaa oppilaanohjausta 
    • Toteuttaa opetussuunnitelman mukaiset oppilaanohjauksen oppitunnit yläkoulussa 
    • Seuraa oppilaiden opintojen etenemistä yhteistyössä luokanopettajien, luokanohjaajien, aineenopettajien, erityisopettajien ja oppilashuoltoryhmään kuuluvien kanssa 
    • Ohjaa ja tukee oppilaiden opintojen etenemistä ja sujumista 
    • Huolehtii valinnaisaineiden valinnoista 
    • Ohjaa oppilaita kohti toisen asteen opintoja tehden yhteistyötä lähialueen toisen asteen oppilaitosten kanssa 
    • Huolehtii yhteishaun järjestelyistä  
    • Organisoi koulutuskokeilut 9. luokkalaisille  
    • Osallistuu koulun oppilashuoltotyöhön  
    • Tekee yhteistyötä eri oppilaitosten kanssa 
    • Organisoi kahdeksas- ja yhdeksäsluokkalaisten työelämään tutustumisen 
    • Tiedottaa huoltajia jatko-opintoihin ja yhteishakuun liittyvissä asioissa 
    • Vastaa oppilaiden jälkiohjauksesta 
    • Osallistuu nivelvaiheyhteistyöhön yhdessä luokanopettajan, luokanohjaajan, erityisopettajan ja mahdollisen muun oppilashuoltohenkilöstön kanssa

    Luokanopettaja 

    • Auttaa ja tukee yksittäisen oppilaan ja koko luokan jokapäiväisen koulunkäynnin sujumisessa 
    • Seuraa opiskelun etenemistä 
    • Seuraa ja selvittää oppilaiden poissaolot Wilmassa 
    • Seuraa oppilaiden muita Wilma-merkintöjä ja panee täytäntöön niistä mahdollisesti seuraavat toimenpiteet 
    • Tekee yhteistyötä huoltajien kanssa  
    • Pitää Lapset puheeksi – keskustelun kun luokanopettajalle tulee uusi oppilas / ryhmä   
    • Käynnistää tarvittaessa yksilölliset tukitoimet

    Luokanohjaaja 

    • Toimii ryhmänsä lähiohjaajana
    • Pitää Lapset puheeksi -keskustelun 7. luokan syksyllä
    • Keskustelee oppilaan ja huoltajan kanssa tarpeen mukaan
    • Seuraa ja selvittää oppilaiden poissaoloja ja muita merkintöjä Wilmassa
    • Havaitseminen, varhainen puuttuminen ja ohjaaminen OHR:n
    • Päivittää oppilaan pedagogiset asiakirjat yhdessä erityisopettajan kanssa
    • Osallistuu tarvittaessa oppilashuoltoryhmän kokouksiin
    • Pitää vanhempainiltoja
    • Tiedottaa ajankohtaisista asioista

     Aineenopettaja 

    • Seuraa oman oppiaineensa opintojen etenemistä 
    • Ohjaa oppilaita oman oppiaineensa opiskelussa 
    • Opettaa oman oppiaineensa opiskeluvalmiuksia 
    • Antaa tarvittaessa tukiopetusta 
    • Esittelee oman alansa työ- ja koulutusvaihtoehtoja  
    • Auttaa tuen tarpeessa olevia yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa  

    Erityisopettaja 

    • Kartoittaa oppilaiden tuen tarpeita 
    • Osallistuu tarvittaessa oppimissuunnitelman ja pedagogisen arvion tekemiseen 
    • Tekee pedagogisen selvityksen 
    • Opettaa opiskelutaitoja ja vahvistaa oppilaiden oppimisvalmiuksia 
    • Havaitseminen, varhainen puuttuminen ja ohjaaminen OHR 
    • HOJKS
    • Mahdolliset tuen portaat  
    • Aineenopettajien konsultointi ja yhteistyö  
    • Verkostoyhteistyö 
    • Henkilökohtainen tuki, omien voimavarojen löytäminen  
    • Integraation tukeminen 
    • Poissaolojen seuranta 

    Koulunkäynninohjaaja 

    • Ohjaa, kannustaa, avustaa ja tukee oppijaa jokapäiväisessä koulutyössä  
    • Fyysinen tuki (siirtymiset) 
    • Kognitiivinen tuki (huomion suuntaaminen oppimisen tueksi) 
    • Sosiaalisten tarpeiden täyttymisen tuki (ryhmässä toimimisen mahdollistaminen) 
    • Suunnittelee, kehittää ja toteuttaa omaa sekä koulun toimintaa 

    Kuraattori  

    • Ura – ja elämänsuunnittelun ohjaus 
    • Henkilökohtainen ohjaus 
    • Ryhmien/ luokkien kanssa työskentely 
    • Itsetuntemus 
    • Opintojen etenemisen seuranta ja opintojen tukeminen 
    • Oppilashuolto 
    • HOJKS 
    • Mahdolliset tuen portaat 
    • Luokanohjaajan konsultointi  
    • Perheneuvolan ja lastensuojelun konsultointi ja yhteistyö 
    • Verkostoyhteistyö 
    • Yhteistyö koulun osallistavien ryhmien kanssa (Vertaissovittelu, tukioppilastoiminta, KEDU) 
    • Kodin ja koulun välinen yhteistyö: 
    • Vanhempainillat 
    • WILMA 
    • Perhetapaamiset 

     Terveydenhoitaja 

    • Ura- ja elämänsuunnittelunohjaus 
    • Henkilökohtainen tapaaminen jokaisen kanssa 
    • Terveysvalistus/ -kasvatus
    • Oppilashuolto: 
    • HOJKS 
    • Mahdolliset tuen portaat 
    • Luokanohjaajan konsultointi 
    • Verkostoyhteistyö 
    • Rokotukset, ensiapu 
    • AVO- vastaanotot (tarvittaessa ajanvarauksella) 
    • Erikoissairaanhoitoon ohjaus tarvittaessa 
    • Lääkärin vastaanotot 
    • Kodin ja koulun välinen yhteistyö: 
    • Vanhempainillat 
    • WILMA 
    • Vanhempien konsultointi 

     Muut palvelut: 

    • Perheneuvolan palveluihin ohjataan tarpeen mukaan 
    • Etsivä nuorisotyö on mukana koulun arjessa 
    • Yhteistyötä tehdään myös mahdollisten hanketyöntekijöiden kanssa, kuten lukuvuonna 2020-2021
      etsivä terveydenhoitaja sekä lukuvuoden aikana käynnistyvä koulun nuorisotyöntekijä
  • Opetussuunnitelman perusteiden mukaan (OPH 2004, luku 4.1) kodin ja koulun roolijaossa huoltajalla on ensisijainen vastuu lapsen ja nuoren kasvatuksesta. Huoltajan vastuulla on tiedottaa koulua erityistilanteista, poissaoloista ja koulukiusaamisesta. Kodin tulee oppilaan opiskelun kannalta siirtää tarpeellinen tieto luokan/ opettajan/ koulun/ oppilaitoksen vaihtuessa ja erityisesti nivelvaiheissa.

    Oppilaanohjauksessa yhteistyö huoltajien kanssa korostuu oppilaan jatko-opintoihin ohjauksessa. Kodin ja koulun välisiä yhteistyömuotoja ovat vanhempainillat ja henkilökohtaiset tapaamiset. Huoltajia tiedotetaan ajankohtaisista asioista pääsääntöisesti Wilman välityksellä.

     

  • Ohjaustyön laatua ja tavoitteiden toteutumista arvioidaan jatkuvasti tehden yhteistyötä oppilaiden, huoltajien ja ohjaushenkilöstön kanssa. Myös ohjaussuunnitelmassa mainituilta tahoilta pyydetään palautetta. Opinto-ohjaajat vastaavat ohjaussuunnitelman päivittämisestä.

Koulun työelämäyhteistyö ja työelämään tutustumisen järjestelyt

  • Koulun tehtävänä on antaa oppilaille työelämän, ammatinvalinnan ja jatko-opintojen kannalta tarpeellisia tietoja. Tämä on myös jokaisen opettajan ammatillinen tehtävä, joka edellyttää reaaliaikaista tietoa työelämästä ja sen vaatimuksista ja muutoksista. Yritysten ja koulun välinen tiivis, pitkäjänteinen, mahdollisimman todenmukainen yhteistyö on keskeinen edellytys nuorten omien jatko-, opinto- ja urasuunnittelun kannalta.

    Yrittäjämäinen toimintakulttuuri lisää opettajien välistä ja koulun ulkopuolelle suuntautuvaa yhteistyötä ja verkostoitumista. Lasten ja nuorten verkostoituessa eri toimijoiden kanssa, he tutustuvat oman asuinalueensa mahdollisuuksiin ja ovat myös tulevaisuudessa valmiita elämään, työskentelemään ja yrittämään kotiseudullaan. Koulut tekevät yhteistyötä yrittäjyyskasvatuksen hengessä yksittäisten yritysten lisäksi erilaisten yrittäjäjärjestöjen ja yhdistysten kanssa. Esimerkiksi Kuusamon yrittäjät, Naisyrittäjät, KauppaKuusamo, Lions Klubit ja Kuusamon Rotaryklubi ovat merkittäviä yhteistyötahoja.

  • TET eli työelämään tutustuminen on opetussuunnitelmaan kuuluvaa toimintaa. TET-jakson tavoitteena on parantaa oppilaan työelämän tuntemusta ja arvostusta. Omakohtaiset työelämän kokemukset voivat myös tukea oppilaan jatko-opintoihin hakeutumista ja niihin liittyviä valintoja.  

         Vuosiluokilla 1 – 6 TET päivä on mahdollista järjestää koulukohtaisesti 

    • 7.vuosiluokalla TET päiviä on 1 
    • 8. vuosiluokalla TET päiviä on 5 ja ne suoritetaan yhden viikon aikana
    • 9.vuosiluokalla TET päiviä on 10, jotka suoritetaan kahtena viikon jaksona. 9. luokalla TET-päiviä voi olla enemmän, jos leirikoulua ei toteuteta tai oppilas ei osallistu leirikouluun.

    TET-jakson ajan oppilas toimii työyhteisön jäsenenä. Työpaikalla nimetään vastuuhenkilö, joka perehdyttää, ja neuvoo työpaikkaan tutustumisessa. Vastuuhenkilö antaa TET-jakson päättyessä oppilaalle todistuksen TETin suorittamisesta. Koulun puolella TET-vastuuhenkilönä toimii oppilaanohjaaja. Oppilas tekee TET-jaksolla tehtäviä, jotka palautetaan oppilaanohjaajalle TET-jakson päättyessä. Aineenopettajat voivat tarkastella TET-jakson kokemuksia oman oppiaineen näkökulmasta ja tällä tavalla sitoa oma oppiaine työelämätaitoihin sekä motivoida oppilaita opintoihin.   

    TET-jakso on mahdollista suorittaa toisella paikkakunnalla huoltajan kirjallisella suostumuksella. Huoltaja vastaa TET aiheuttamista kustannuksista. Näihin kuluihin sisältyvät mm. matkakulut, majoituskulut ja ruokailukulut. 

Nivelvaiheet

  • Oppilaan opiskelua perusopetukseen valmistavassa opetuksessa tuetaan oppilaanohjauksella oppilaan opiskelutaitoja ja elämänsuunnittelun kannalta tarpeellisia tietoja ja taitoja kehittäen. Perusopetukseen siirtymistä suunniteltaessa huolehditaan, että tieto oppilaan opiskeluvalmiuksista ja edistymisestä valmistavassa opetuksessa siirtyy seuraavaan kouluun. Tarvetta jatkaa valo-opetuksessa tarkastellaan oppilaan tarpeen mukaan 1000 tunnin täytyttyä. Nivelvaiheessa tehdään yhteistyötä valmistavan opetuksen opettajan sekä tulevan luokanopettajan / -ohjaajan sekä erityisopettajan kanssa. Perusopetukseen siirryttäessä oppilaalle laaditaan oppimissuunnitelma, johon kirjataan oppilaan opiskeluvalmiudet ja suomen kielen taito sekä muut tuen tarpeet.

    Siirtyminen valmistavasta opetuksesta perusopetukseen on usein vaiheittaista ja voi ajoittua mihin tahansa kohtaan lukuvuotta. Siirtymiseen vaikuttavat kielitaidon lisäksi mm. sosiaaliset, psyykkiset ja emotionaaliset tekijät. Oppilas siirretään yleensä joko saman ikäluokan tai vuotta nuorempien opetusryhmään.

    Oppilaalle ja hänen huoltajalleen annetaan hyvissä ajoin mahdollisuus tutustua tulevaan kouluun. Tutustumista tuetaan myös varhaisella integraatiolla. Perusopetukseen valmistavan opetuksen oppilaat integroituvat esi- ja perusopetukseen valmistavan opetuksen aikana omien taitojensa mukaan ikäryhmäänsä vastaavien oppilaiden yhteyteen eri oppiaineissa, erityisesti taito- ja taideaineissa. Valmistavan opetuksen oppilaat osallistuvat myös ryhmäytymispäiviin tulevan luokkansa kanssa jo varhaisessa vaiheessa. Ennen siirtymää perusopetukseen järjestään lisäksi vanhempainilta, jossa sekä oppilaan että huoltajan kanssa käydään läpi perusopetuksen pelisäännöt ja tavoitteet sekä erityisesti yläkouluun siirryttäessä oppilaan jatko-opintomahdollisuudet. Kodin ja koulun yhteistyössä voidaan käyttää tulkkipalvelua.

  • xxx

  • xxx

  • Siirtymävaiheissa ohjaustyötä tehdään yhteistyössä luokanopettajien, luokanohjaajien ja oppilashuoltohenkilöstön kanssa. Luokanopettajilta ja alakoulun erityisopettajilta siirretään opetuksen kannalta välttämättömät tiedot nivelpalavereissa. Nivelpalavereissa saatuja tietoja hyödynnetään tulevien 7. luokkien muodostamisessa. 7. luokkien muodostamisesta vastaa oppilaanohjaaja.  

    Tulevat 7. luokkalaiset käyvät kevään aikana tutustumassa yläkouluun ja tapaavat tulevat luokkatoverinsa sekä luokanohjaajansa. Yläkoulun alettua 7. -luokkalaisille järjestetään ryhmäytymispäivä ja ryhmäytymiseen osallistuvat myös luokkakohtaiset tukioppilaat. Oppilaan siirtyessä toiseen kouluun, kartoitetaan oppilaan opiskelutilanne poismuuttokyselyllä.

    Alakoulusta yläkouluun vuosikello

  • Oppivelvollisuuden laajentumisen myötä, tulee jokaisen peruskoulunsa päättävän nuoren hakeutua joko toiselle asteelle suorittamaan tutkintoa, toiselle asteelle valmentavaan koulutukseen tai muuhun oppivelvollisuuslaissa määriteltyyn koulutukseen.  

    Oppivelvollisen nuoren huoltajan tai muun laillisen edustajan tulee huolehtia siitä, että nuori suorittaa oppivelvollisuuden (OVL 9 §). 9. luokalla oppivelvollisen hakeutumista perusopetuksen jälkeiseen koulutukseen ohjaa ja valvoo perusopetuksen järjestäjä. Opiskelijan aloittaessa toisen asteen koulutuksen, ohjaus- ja valvontavastuu siirtyvät toisen asteen koulutuksen järjestäjälle. 

    Mikäli oppivelvollinen jää vaille toisen asteen opiskelupaikkaa 9. luokan päättyessä, jatkaa perusopetuksen järjestäjä kesän aikana ohjausta oppivelvollisen opiskelupaikan saamisen tueksi. Jos vielä elokuun lopussa nuori on ilman opiskelupaikkaa tai on keskeyttänyt toisen asteen opinnot ohjaus ja valvontavastuu siirtyvät oppivelvollisen asuinkunnalle. Oppivelvollisen hakeutumistietoja seurataan Opetushallituksen ylläpitämän Valpas-palvelun avulla.  

    Toiselle asteelle siirtymiseen valmistaudutaan luokkamuotoisen oppilaanohjauksen lisäksi ohjauskeskustelulla, johon oppilas osallistuu viimeistään 9. luokalla. Oppilaalla on mahdollisuus ohjauskeskusteluun myös 7. ja 8. luokilla. 

    Jatko-opinto-ohjauksessa pyritään tekemään yhteistyötä lähialueen toisen asteen oppilaitosten kanssa järjestämällä mm. vierailuja puolin ja toisin. Mahdollisuuksien mukaan oppilas voi mennä tutustumaan myös kauempana sijaitseviin oppilaitoksiin. Tällöin tutustumisista koituvista kustannuksista vastaa huoltaja. Oppilaan siirtyessä toiselle asteelle perusopetuksen järjestäjä saattaen vaihtaa oppilaat, jolloin oppimisen kannalta tärkeät tiedot voidaan siirtää vastaanottavalle oppilaitokselle. 

    Kohti toista astetta vuosikello