Olet täällä

12.4.2019 - 17:41

Vesirutosta biokaasua tai lannoitetta?

Poika istuu laiturilla
Vesiruttoa korjataan laajamittaisesti vesistöstä kesällä 2019 ja 2020 Kuusamon Vuotunki-järvellä

Haitallinen vesistöissä kasvava vieraslaji kanadanvesirutto (Elodea canadensis) on levinnyt satoihin järviin pääasiassa Etelä- ja Keski-Suomessa, mutta sitä esiintyy runsaina kasvustoina myös Koillismaalla ja Lapissa. Suomen ympäristökeskus, Luonnonvarakeskus ja ProAgria Oulu kehittävät kolmivuotisessa hankkeessa uusia tapoja poistaa vesiruttoa vesistöistä kestävällä tavalla. Myös uusia tapoja hyödyntää sitä selvitetään: vesirutto näyttäisi soveltuvan erinomaisesti lisäsyötteeksi biokaasulaitoksen mädätysprosessiin.

”Vesiruton ravinteet ja energia talteen- hankkeessa halutaan löytää taloudellisesti kannattava tapa hyödyntää vedestä nostettua vesiruttoa. Toiveissa on, että kasvin hyödyntämisestä saataisiin luotua elinkeinotoimintaa”, projektipäällikkö Ritva Nilivaara-Koskela Suomen ympäristökeskuksesta kertoo.

Vesirutto leviää helposti uusille kasvualueille pienistäkin kasvin palasista, joten kasvin leviämisen hillitsemiseksi virkistyskäyttäjien on tärkeä muistaa puhdistaa välineensä siirtyessään vesistöstä toiseen. Vesirutto tukahduttaa muiden lajien kasvua ja kuollut kasvimassa kuluttaa hajotessaan runsaasti happea aiheuttaen happikatoa ja sitä kautta järvien rehevöitymistä. Vesirutto vaikeuttaa järvien virkistys- ja hyötykäyttöä merkittävästi. Vesiruton pahoin valtaamassa järvessä ei voi uida, veneillä eikä kalastaa.

Lue lisää Suomen ympäristökeskuksen sivuilta: Vesirutosta biokaasua tai lannoitetta? Uusia keinoja vieraslajin hyödyntämiseen etsitään

Lisätiedot: 
Projektipäällikkö Ritva Nilivaara-Koskela, Suomen ympäristökeskus, 
p. 029 525 2052, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi

Aiheeseen liittyvät asiasanat: 

Uusimmat