Olet täällä

KIILA-kuntoutus

12auringonnousu.jpg
KIILA-KUNTOUTUS/ Kela.fi Palvelunumero kuntoutus 020 692 205

Kuka tuottaa palvelun? Kenellä on järjestämisvastuu?

Kansaneläkelaitos,  ammatillinen kuntoutus.
Palveluntuottajat: kela.fi/ kuntoutuskurssihaku 

Millainen palvelu?

Ammatillinen kuntoutus, työelämässä oleville.

Miten palvelun piiriin pääsee? Kuka ohjaa? Vai voiko asiakas hakeutua itse palveluun?
 
Haetaan Kansaneläkelaitoksen ammatillisen kuntoutuksen hakemuksella (KU101). Liitteeksi tarvitaan työterveyshuollon lääkärin tai muun hoitavan lääkärin lausunto B, jossa suositukset ja perustelut haettavalle kuntoutukselle sekä yhdessä esimiehen kanssa täytettävä lomake 
(KU 200)

Osassa työpaikkakohtaisessa KIILA-  kuntoutuksessa työterveyshuolto esittää kuntoutujia kuntoutukseen. Työterveyshuollon yhteyshenkilö kokoaa suunnittelukokouksessa sovitun kohderyhmän ja tekee esivalintasuosituksen Kelaan. Ammattialakohtaisissa ja osassa työpaikkakohtaisissa
KIILA -kuntoutuksissa ei ole esivalintaa, mutta kaikissa on käytössä keskitetty Kelan päätöksenteko

Kenelle palvelu on suunnattu?

Ammatillista kuntoutusta järjestetään työikäiselle henkilölle, jonka työ- tai opiskelukyky- ja ansiomahdollisuudet ovat sairauden vian tai vamman vuoksi olennaisesti heikentyneet.

KIILA- kuntoutus on tarkoitettu alle 67-vuotiaille henkilöille, jotka ovat vakituisessa työsuhteessa tai työskentelevät määräaikaisissa tai toistuvissa työsuhteissa tai toimivat yrittäjinä. 
Kiila-kuntoutus voidaan edellytysten täyttyessä myöntää vaikka ammatillisen kuntoutuksen ensisijainen vastuu on työeläkelaitoksella.

KIILA- kuntoutus järjestetään ryhmämuotoisena, mutta se räätälöidään aina yksilöllisesti. Ryhmämuotoinen kuntoutus voidaan toteuttaa ammattialakohtaisena tai saman työpaikan työntekijöiden tai samaa työtä tekevien kuntoutuksena tai eri ammattialojen muodostamana ryhmänä. Ryhmäkoko on vähintään 6 ja enintään 8 henkilöä.
Kuntoutuksen pituus ja sisältö muodostuvat kuntoutujan tilanteen arvioinnista, ryhmäjaksoista ja yksilöllisistä osista sekä päätösosasta. 
Kurssi sisältää 10–13 ryhmämuotoista avovuorokautta, 1 yksilöllinen avopäivää ja 2-4 yksilöllistä käyntikertaa (joista vähintään yksi asiantuntijan käyntikerta). Kurssi toteutetaan 1-1,5 vuoden aikana.
Työnantajalla on keskeinen rooli kuntoutujan työkyvyn muutoksien havaitsemisessa. Työnantajan näkemys ja osallistuminen kuntoutukseen mahdollistaa kuntoutuksen työhön liittyvien tavoitteiden asettamisen ja niiden siirtymisen osaksi kuntoutujan työtä ja arkea. Työnantajalla on oma osallistuva roolinsa kuntoutusprosessin eri vaiheissa. KIILA- kuntoutuksessa yhteistyö työnantajan kanssa on suunniteltu yhdeksi osaksi kuntoutujan kuntoutusprosessia. Tämän vuoksi on tärkeää, että työnantaja sitoutuu yhteistyöhön ja yhteydenpitoon kuntoutuksen toteutuksen ajaksi. 

Mikä on toimintafilosofia?

Ammatillisen kuntoutuksen avulla pyritään tukemaan ja parantamaan työ- tai opiskelukykyä, estämään työkyvyttömyyttä. 
Kuntoutus tulee käynnistää riittävän varhain, jotta työssä jatkaminen voidaan turvata. Kuntoutuksen edellytyksenä on, että työntekijän kuntoutustarve ja -mahdollisuudet on riittävästi selvitetty työpaikalla tai työterveyshuollossa tai julkisessa tai yksityisessä terveydenhuollossa ja, että työpaikan tai työterveyshuollon toimenpiteet eivät riitä työkyvyn ylläpitämiseksi.

Mitä palvelulla pyritään aikaansaamaan?

Ammatillisen kuntoutuksen tavoitteena on kuntoutujan työ- ja ansiokyvyn tukeminen tai parantaminen taikka työkyvyttömyyden estäminen. Tämä tarkoittaa, että ammatillisen kuntoutuksen keinoin pyritään turvaamaan työelämässä pysyminen, sinne palaaminen tai mahdollistamaan sinne pääseminen.   

Millaisia tuloksia on saavutettu? Millä vaikuttavuutta voidaan mitata?

Kuntoutumisen arviointi perustuu kokonaisvaltaiseen, tarkoituksenmukaiseen ja luotettavaan 
arviointiin. Erilaisia arviointimenetelmiä ovat kuntoutujan havainnointi, haastattelu ja mittaaminen 
sekä testaaminen. Näitä voidaan käyttää rinnakkain ja toisiaan täydentäen kuntoutujan toiminta-
kyvyn ja tilanteen mukaan. Arviointia toteutetaan koko kuntoutuksen ajan. Ryhmätilanteiden arvioinneissa käytetään niihin soveltuvia menetelmiä. 

Suositeltavia ja arvioituja mittareita on koottu TOIMIA- mittaripankkiin (www.toimia.fi)

Pakolliset mittaus- ja arviointimenetelmät:
Tavoitteet: GAS- menetelmä
GAS -menetelmällä asetetaan kuntoutuksen tavoitteet 
tilannearvioinnin yhteydessä. Tavoitteiden toteuttamista arvioidaan kuntoutuksen 
aikana ja viimeisellä käyntikerralla (päätösosa)

Työkykykysymyslomake täytetään suomeksi tai ruotsiksi kuntoutuksen tilannearvioinnin yhteydessä ja viimeisellä käyntikerralla. Lomakkeen tulokset arvioidaan päätösosan käyntikerralla. 
Mieliala: Masennusoireiden vakavuusaste BDI 21 (Beck Depression Inventory). 
Mielialakysely BDI 21 tehdään suomeksi tai ruotsiksi kuntoutuksen tilannearvioinnin yhteydessä. 
Kyselyn tulokset arvioidaan viimeisellä käyntikerralla (päätösosa)

Fyysisen kunnon testit: 
Submaksimaalinen polkupyöräergometritesti tai kävelytesti. 
Yläraajojen dynaaminen nostovoima (Invalidisäätiö)
Toistokyykistysten määrä (Suomen Urheiluopisto). 
Tasapaino testi:yhdellä jalalla seisominen (UKK).

Vapaaehtoiset mittaus- ja arviointimenetelmät:
Palveluntuottaja voi käyttää kohderyhmälle soveltuvia vapaaehtoisia mittaus- ja arviointimenetelmiä kuntoutujan yksilöllisen tarpeen mukaan. 

Tuloksellisuuden seurantaan ja kuntoutuksen kehittämiseen liittyvä tutkimus
Kela seuraa palveluiden tuloksellisuutta. Osana tätä KIILA- kursseissa tehdään Kelan organisoima 
arviointitutkimus sopimuskauden aikana. Tutkimukseen liittyvä palveluntuottajien työ tarkentuu 
myöhemmin tutkimussuunnitelmassa. Palveluntuottaja osallistuu aina tutkimukseen liittyvän tiedon 
keräämiseen.