Olet täällä

Harkinnanvarainen kuntoutus

11hammasrattaat.jpg
HARKINNANVARAINEN KUNTOUTUS/ kela.fi Palvelunumero kuntoutus 020 692 205

Kuka tuottaa palvelun? Kenellä on järjestämisvastuu?

Kansaneläkelaitos, harkinnanvarainen lääkinnällinen kuntoutus
Palveluntuottajat: kela.fi/palveluntuottajahaku

Millainen palvelu?

Harkinnanvaraista kuntoutusta työ- tai toimintakyvyn parantamiseksi ja turvaamiseksi eduskunnan vuosittain myöntämän rahamäärän puitteissa.

Miten palvelun piiriin pääsee? Kuka ohjaa? Vai voiko asiakas hakeutua itse palveluun? 

Haetaan Kansaneläkelaitoksen vaativan lääkinnällisen kuntoutuksen hakemuksella (KU132). Liitteeksi tarvitaan lääkärinlausunto B, jossa on suositus ja perustelut haettavalle kuntoutukselle.

Kenelle palvelu on suunnattu?

Henkilölle, jolla on terveydenhuollossa todettu toiminnanrajoitus, joka aiheuttaa kuntoutuksen tarpeen ja jolla pyritään työ- tai toimintakyvyn ylläpitämiseen, lasten ja nuorten toiminta- ja opiskelukyvyn turvaamiseen sekä lapsen tai nuoren perheen tukemiseen. Harkinnanvaraisella kuntoutuksella voidaan tukea myös työelämästä poissaolevan itsenäistä selviytymistä. 

Mitkä ovat käytössä olevat työmuodot ja menetelmät?

Harkinnanvaraisena kuntoutuksena järjestetään kuntoutus- ja sopeutumisvalmennuskursseja, moniammatillisia yksilökuntoutusjaksoja, neuropsykologista kuntoutusta. Lisäksi osa harkinnanvaraisen kuntoutuksena järjestetään kuntoutuksen kehittämistoimintaan liittyviä kuntoutuspalveluita.

Kuntoutuspalvelujen tulee vastata hyvää kuntoutuskäytäntöä. Hyvä kuntoutuskäytäntö pohjautuu kuntoutuksesta saatuun tieteelliseen näyttöön. Sitä täydentävät Kelan ja julkisen terveydenhuollon kuntoutuksessa yleisesti hyväksytyt vakiintuneet ja kokemusperäisesti perustellut menettelytavat. Hyvän kuntoutuskäytännön mukainen kuntoutus on toiminnallista, aktiivista ja asiakaslähtöistä. Sen lähtökohtana ovat kuntoutujan arjen toiminnoissa suoriutumiseen ja osallistumiseen liittyvät tarpeet.

Mitä palvelulla pyritään aikaansaamaan?

Harkinnanvaraisen kuntoutuksen tavoitteena on henkilön työelämässä pysyminen tai sinne palaa¬minen turvaamalla tai parantamalla hänen työ- tai toimintakykyään. Lapsilla ja nuorilla tavoitteena on toiminta- ja opiskelukyvyn turvaaminen sekä lapsen tai nuoren perheen tukeminen. Kuntoutuksen tavoitteena on myös tukea työelämästä poissaolevan itsenäistä selviytymistä. Myönnetyn kuntoutuspalvelun mukaiset yksilölliset kuntoutustavoitteet laaditaan kuntoutujan ja kuntoutujaryhmän ajankohtaisten tarpeiden perusteella.

Millaisia tuloksia on saavutettu? Millä vaikuttavuutta voidaan mitata?

Kela seuraa kuntoutusprosessin etenemistä ja kuntoutuksen tuloksellisuutta kuntoutuspalautteiden perusteella.
Kuntoutusta toteutettaessa otetaan huomioon kuntoutujan kuntoutustarpeet ja tavoitteet, voimavarat ja vahvuudet sekä työ- ja elämäntilanne. Kuntoutuja osallistuu kuntoutuksensa suunnitteluun sen eri vaiheissa. Kuntoutujan kuntoutusprosessi sisältää hoidosta vastaavan tahon tekemän kuntoutujan toimintakyvyn kuvauksen ja siihen liittyvän kuntoutustarpeen arvioinnin ja suunnittelun sekä tavoitteiden asettamisen.