Olet täällä

Ammatilliset kuntoutuskurssit

8kippo.jpg
Ammatilliset kuntoutuskurssit Palvelunumero kuntoutus 020 692 205

Kuka tuottaa palvelun? Kenellä on järjestämisvastuu?

Kansaneläkelaitos, ammatillinen kuntoutus.
Palveluntuottajat: kela.fi/kuntoutuskurssihaku

Millainen palvelu?

Ammatilliset kuntoutuskurssit on suunnattu vajaakuntoisille nuorille (18-25 v ) ja
aikuisille (26-60 v). Tavoitteena lisätä nuorten ja aikuisten elämänhallintaa ja
aktiivisuutta sekä parantaa työelämävalmiuksia ja tukea koulutukseen ja
työelämään pääsyä.

Miten palvelun piiriin pääsee? Kuka ohjaa?
Vai voiko asiakas hakeutua itse palveluun? 

Haetaan Kansaneläkelaitoksen ammatillisen kuntoutuksen hakemuksella (KU101). Liitteeksi tarvitaan lääkärinlausunto B, jossa suositukset ja perustelut haettavalle kuntoutukselle.  Kurssille hakeutumiseen liittyy esivalintamenettely. Kuntoutushakemus
ja lääkärinlausunto lähetetään kurssia järjestävälle palveluntuottajalle haastattelua ja esivalintaa varten. Kela tekee lopullisen kuntoutuspäätöksen.

Kenelle palvelu on suunnattu?

Ammatillista kuntoutusta järjestetään työikäiselle henkilölle, jonka työ- tai opiskelukyky ja ansiomahdollisuudet ovat sairauden vian tai vamman vuoksi olennaisesti heikentyneet.
Ammatillisille kuntoutuskursseille voivat hakeutua esimerkiksi henkilöt

  • joilla ei ole ammatillista koulutusta,
  • jotka ovat keskeyttäneet opintonsa sairauden tai sosiaalisen tuen puutteen tai elämänhallinnan heikentymisen takia,
  • jotka ovat valmistuneet ammattiin, mutta joiden on vaikea työllistyä,
  • jotka ovat sairauspäivärahalla, kuntoutustuella tai työkyvyttömyyseläkkeellä ja jotka ovat motivoituneet palaamaan työelämään
    moniammatillisen tuen turvin

Työelämässä olevien ensisijaisena ammatillisen kuntoutuksen järjestäjänä on työeläkelaitos. Työtapaturmasta, liikennevahingosta tai muusta lakisääteiseen kuntoutukseen perustuvasta kuntoutuksesta vastaavat vakuutusyhtiöt. Ammatilliselle kuntoutuskurssille voi hakeutua kuitenkin myös työeläkekuntoutuksen piiriin kuuluva henkilö, jos kuntoutuksen myöntämisedellytykset täyttyvät. 

Mitkä ovat käytössä olevat työmuodot ja menetelmät?

Kuntoutuksessa käytetään ammatilliseen kuntoutukseen soveltuvia menetelmiä. Toteuttamisessa painottuvat erilaiset, kuntoutujaryhmälle
soveltuvat toiminnalliset menetelmät.
Ammatillisten kuntoutuskurssien toteuttamiseen sisältyy verkostotyötä, jonka tavoitteena on hyvän kuntoutus- ja hoitoketjun sekä kuntoutuksen yhdistyminen kotipaikkakunnalla ja terveydenhuollossa tai TE-toimistossa tai TYP:ssä tai oppilaitoksessa tapahtuviin toimenpiteisiin. 

Ammatillinen kuntoutuskurssi toteutetaan jaksoissa 12 kuukauden kuluessa. Kurssi kestää 110 vrk, mikä sisältää yksilö- ja 
ryhmätapaamisia sekä työharjoittelua yhdessä tai useammassa työpaikassa. Yhdelle kurssille voi osallistua 10 kuntoutujaa.

Työharjoittelujakso on ammatillisen kuntoutuskurssin keskeisin osio. Työharjoittelun aikana kuntoutujan tarkoituksena on saada realistinen käsitys mahdollisuuksistaan selviytyä kyseisestä työstä ja omasta jaksamisestaan.

Mikä on toimintafilosofia?

Ammatillisen kuntoutuksen avulla pyritään tukemaan ja parantamaan työ-tai opiskelukykyä, estämään työkyvyttömyyttä. 

Mitä palvelulla pyritään aikaansaamaan?

Ammatillisen kuntoutuskurssin tavoitteena on lisätä kuntoutujan elämänhallintaa ja aktiivisuutta. Lisäksi kuntoutujaa
autetaan tunnistamaan omat voimavaransa ja osaamisensa sekä tuetaan hänen pääsemistään
työelämään tai opiskelemaan. Kuntoutuja laatii itselleen realistisen ja käyttökelpoisen
ammatillisen suunnitelman käyttäen apuna palveluntuottajan tarjoamaa moniammatillista asiantuntijuutta
ja ammatillisen kuntoutuksen erityisosaamista. Kurssin työharjoittelupaikka valitaan
siten, että se vastaa kuntoutujan ammatillista suunnitelmaa ja edistää mahdollisuuksia työllistyä
tai hakeutua opiskelemaan harjoittelua vastaavalle alalle. Kurssin päätyttyä kuntoutuja voi siirtyä
joko työhön tai opiskelemaan. Kuntoutujalla voi olla kurssin jälkeen tarvetta vielä muuhun
työllistymistä tukevaan ja edistävään palveluun, esimerkiksi työhönvalmennukseen.

Millaisia tuloksia on saavutettu? Millä vaikuttavuutta voidaan mitata?

Moniammatillisen työryhmän jäsenet ja erityistyöntekijät arvioivat kuntoutuksen tuloksellisuuden käyttämällä päteviä, perusteltuja ja luotettavia mittaus- ja arviointimenetelmiä. Arvioinnissa ja mittaamisessa huomioidaan kuntoutujan keskeiset alueet ICF-luokituksen mukaisesti.  Toimintakyvyn mittaustuloksia hyödynnetään kuntoutuksen suunnittelussa.

Pakolliset mittaus-arviointimenetelmät:
- Tavoitteet: GAS-menetelmä
- Elämänlaatumittari: 15-D tai RAND-36 tai WHOQOL-BREF
- Mielialan ja elämäntyytyväisyyden arviointiin soveltuvat kyselylomakkeet
- BDI II
-GAS-menetelmällä asetetaan kuntoutuksen tavoitteet kurssin alkuvaiheessa ja niitä tarkennetaan ja arvioidaan kuntoutuksen aikana sekä 
 kuntoutuksen päätösvaiheessa.  

Vapaaehtoiset mittaus-ja arviointimenetelmät:
Palveluntuottaja voi käyttää kohderyhmälle soveltuvia vapaaehtoisia mittaus-ja arviointimenetelmiä kuntoutujan yksilöllisen tarpeen mukaan.
Esimerkiksi
-lukitesti ja muut oppimishäiriöitä arvioivat testit
-muut ammatillisten tavoitteiden arvioinnin testit
-pystyvyyden mittausmenetelmä
-fyysiset suorituskykytestit
-työkykyyn ja työhön liittyvä arviointimenetelmä- TKI tai työttömien TKI