Olet täällä

Tutkimustoiminta

Naturpolis Kuusamo koulutus- ja kehittämispalvelut -yksikkö on toteuttanut yhteistyökumppaneittensa kanssa tutkimustoimintaa, jonka tavoitteena on ollut tuottaa elinkeinoelämän ja julkisyhteisöjen kehittämistä tukevaa tietoa. Luodun tiedon avulla on osaltaan aikaansaatu rakennuspuita Kuusamon ja koko Koillismaan kehittämiseen.

tykyt.jpg

Naturpolis Kuusamo koulutus- ja kehittämispalvelut -yksikön Kuusamon elinkeinoelämän ja julkisyhteisöjen kehittämistä tukevat tutkimukset ja selvitykset.

 

KUUSAMO MATKAILIJAN SILMIN: INTERNET ASIAKASKOKEMUKSEN TIEDONLÄHTEENÄ
Linkki opinnäytetyöhön
Pirita Luonuankosken opinnäytetyö Theseus-tietokannassa.

RINNEAKTIVITEETTEJA JA KAUNIITA MAISEMIA

Mitä matkailijat pitävät Kuusamon vetovoimaisimpina tekijöinä vuodenvaihteessa 2014 - 2015. Tutkimusraportin on kirjoittanut Tiina Laine.

MATKAILU ELINKEINONA KUUSAMOSSA

LuK Henri Immosen kirjoittama tutkimusraportti tarkastelee maakunta- ja paikallistason viranhaltijoiden ja luottamushenkilöiden näkemyksiä Kuusamon matkailuelinkeinon vaikutuksista Kuusamon matkailu- ja aluekehitykseen. Maakuntatason vastaajat ovat Pohjois-Pohjanmaan liiton sekä ELY-keskuksen viranhaltijoita tai luottamushenkilöitä. Paikallistason vastaajat ovat kaupunginvaltuutettuja, kaupungin keskeisiä johtohenkilöitä tai kaupungin tytäryhtiöiden toimitusjohtajia. Raportissa tarkastellaan päättäjien näkemyksiä Kuusamon matkailuelinkeinosta sekä millaisia ongelmia ja mahdollisuuksia he näkevät matkailuelinkeinon ja muiden elinkeinojen suhteissa sekä Rukan matkailukeskuksen vaikutuksissa. Maakunta- ja paikallistason tuloksia vertaillaan keskenään sekä soveltuvilta osin hankkeen aikaisempien yrittäjien näkemyksiä tutkineiden raporttien tuloksiin (Naturpolis Kuusamo, tutkimuksia 2/2012, 3/2013). Hanketta rahoitetaan Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmasta Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahastosta Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen kautta.

MATKAILU ALUEKEHITYKSEN VÄLINEENÄ: KUUSAMON MATKAILUN ALUEELLIS-TOIMINNALLINEN MALLI

FT Pekka Kauppilan kirjoittama tutkimusraportti tarkastelee matkailukeskuksen ja toimintaympäristön vuorovaikutusta paikallistasolla, kun tavoitteena on levittää matkailukeskuksen myönteisiä sosiotaloudellisia vaikutuksia maantieteellisesti laajemmalle alueelle ja toiminnallisesti eri elinkeinosektoreille. Raportissa esitellään integroivan matkailun malli, jonka periaatteita sovelletaan konkreettisesti Kuusamon matkailun alueellis-toiminnallisessa mallissa. Tutkimusraportti on Naturpolis Oy:n, Kuusamon kaupungin ja Oulun yliopiston ”Kansainvälistyvän matkailuelinkeinon vaikuttavuuden lisääminen matkailu- ja aluekehityksessä Kuusamossa: alueellis-toiminnallinen malli” -yhteistyöhankkeen lopputulema. Hanketta rahoitetaan Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmasta Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahastosta Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen kautta.

YRITYSYHTEISTYÖN VAIKUTUKSET JA ESTEET MATKAILUALALLA - ESIMERKKINÄ KUUSAMON YDIN - PERIFERIA -ASETELMA

LuK Jenni Ronkaisen pro gradu -tutkielmassa perehdytään yritysyhteistyöhön Kuusamon matkailuelinkeinossa. Analysointi keskittyy etenkin yhteistyön haasteisiin ja esteisiin, jotka nousivat esille hankkeessa aikaisemmin julkaistussa tutkimusraportissa (Naturpolis Kuusamo, tutkimuksia 3/2013). Tutkielmassa hyödynnettiin sekä laadullisia että määrällisiä tutkimusmetodeja ja tavoitteena oli luoda kattava kuva nykyisestä matkailullisesta yhteistyöverkosta Kuusamossa. Teoriatiedon kautta työssä pyrittiin lisäämään ymmärrystä yhteistyön ja aluekehityksen suhteesta. Empirian avulla puolestaan etsittiin konkreettisia ratkaisuja tulevaisuuden matkailukehittämiseen. Opinnäytteen ohjaajana on toiminut FT Jarkko Saarinen Oulun yliopiston maantieteen laitokselta.

MATKAILUKESKUS, TOIMINTAYMPÄRISTÖ JA ALUEKEHITYS

FT Pekka Kauppilan kirjoittama tutkimusraportti tarkastelee matkailukeskuksen, toimintaympäristön ja aluekehityksen suhteita paikallistasolla käyttäen esimerkkinä Ruka-Kuusamoa. Suomessa voimassa olevan kansallisen matkailustrategian mukaisesti tavoitteena on matkailukeskittymien ja -verkostojen vahvistaminen. Matkailukeskusvetoisuus on läpileikkaava teema myös maakunta-, seutukunta- ja paikallistason matkailustrategioissa. Tämä on herättänyt usein keskustelua siitä, mikä on matkailukeskusten ulkopuolisten alueiden merkitys matkailun kehittämisessä. Tässä tutkimusraportissa esitetään matkailukeskusten näkökulmasta ympäröivälle alueelle, toimintaympäristölle, rooleja ja mahdollisuuksia matkailukeskusvetoisessa kehittämispolitiikassa. Tutkimusraportti on osa Naturpolis Oy:n, Kuusamon kaupungin ja Oulun yliopiston ”Kansainvälistyvän matkailuelinkeinon vaikuttavuuden lisääminen matkailu- ja aluekehityksessä Kuusamossa: alueellis-toiminnallinen malli” -yhteistyöhanketta. Hanketta rahoitetaan Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmasta Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahastosta Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen kautta.

RUKA-KUUSAMON MATKAILUKLUSTERIN YHTEISTYÖVERKOSTOJEN RAKENTUMINEN

Outi Kulusjärven pro gradu -tutkielma käsittelee Ruka-Kuusamon matkailuklusterin yhteistyöverkostojen rakentumista. Hankkeessa julkaistu tutkimusraportti (Naturpolis Kuusamo, tutkimuksia 2/2012) ja sitä kirjoittaessa syntyneet ajatukset ovat olleet taustalla opinnäytteen tekemisessä. Aiemmasta poiketen aihetta lähestytään nyt laadullisin tutkimusmenetelmin. Yhteistyöverkostojen muodostumisesta oletetaan saatavan tietoa selvittämällä yrittäjien käsityksiä yhteistyöstä. Opinnäyte on tehty Oulun yliopiston maantieteen laitoksella, ja sen ohjaajana on toiminut FT Jarkko Saarinen.

RUKAN ULKOPUOLISTEN YRITYSTEN NÄKÖKULMIA KUUSAMON MATKAILU- JA ALUEKEHITYKSEEN

LuK Jenni Ronkaisen kirjoittama tutkimusraportti tarkastelee matkailun ja yritysyhteistyön vaikutuksia Kuusamossa. Näkökulmaksi valittiin Rukan ulkopuolella sijaitsevat kuusamolaiset matkailusta välillisesti hyötyvät poro-, kala- ja luonnontuotealan yritykset sekä matkailusta välittömästi hyötyvät majoitus- ja ravitsemus- sekä ohjelma- ja liikennepalveluyritykset. Nämä nousivat esille nykyisinä ja tulevaisuudessa kiinnostavina yhteistyökumppaneina aikaisemmassa hankkeen julkaisussa (Naturpolis Kuusamo, tutkimuksia 2/2012), jossa tarkasteltiin Rukan matkailuyrityksiä. Tässä raportissa selvitetään matkailun ja yhteistyön vaikutusten lisäksi Rukan palvelutarjonnan riittävyyttä nyt ja tulevaisuudessa. Raportilla kartoitetaan myös kuusamolaisten yritysten mielipiteitä siitä, miten eri elinkeinot ja matkailuaktiviteetit soveltuvat alueellisesti Kuusamoon. Tutkimusraportti on osa Naturpolis Oy:n, Kuusamon kaupungin ja Oulun yliopiston ”Kansainvälistyvän matkailuelinkeinon vaikuttavuuden lisääminen matkailu- ja aluekehityksessä Kuusamossa: alueellis-toiminnallinen malli” -yhteistyöhanketta. Hanketta rahoitetaan Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmasta Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahastosta Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen kautta.

KUUSAMON MATKAILUELINKEINO JA KAIVOSTOIMINTA: TYÖPAIKKA- JA TALOUSARVIOITA VUOSILLE 2016 - 2025

FT Pekka Kauppilan kirjoittama raportti tarkastelee Kuusamon matkailuelinkeinon ja mahdollisen Juomasuon kaivostoiminnan työpaikkaennusteita ja työpaikkataseita. Aikaisemmassa aihepiirin julkaisussa (Naturpolis Kuusamo, tutkimuksia 1/2012) on esitetty arvioita Kuusamon matkailuelinkeinosta ja mahdollisesta kaivostoiminnasta vuosille 2014–2025. Käsillä olevassa tutkimusraportissa selvitetään työpaikkaennusteita ja työpaikkataseita vain kaivoksen toimintavaiheessa eli vuosina 2016–2025, kun aikaisemmassa arviossa oli mukana sekä kaivoksen rakentamis- että toimintavaihe. Uuteen näkökulmaan päädyttiin sen vuoksi, että aikaisemmassa selvityksessä matkailuelinkeinonkaan kohdalla ei ole otettu huomioon mahdollista matkailurakentamista. Tutkimusraportti on osa Naturpolis Oy:n, Kuusamon kaupungin ja Oulun yliopiston ”Kansainvälistyvän matkailuelinkeinon vaikuttavuuden lisääminen matkailu- ja aluekehityksessä Kuusamossa: alueellis-toiminnallinen malli” -yhteistyöhanketta. Hanketta rahoitetaan Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmasta Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahastosta Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen kautta.

MATKAILUKESKUKSET JA TOIMINTAYMPÄRISTÖ: ESIMERKKEJÄ POHJOIS-SUOMESTA

FT Pekka Kauppilan toimittaman raportin ovat työstäneet Oulun yliopiston maantieteen laitoksen syventävien opintojen ”Matkailututkimuksen traditiot ja erityiskysymykset” -kurssin (5 op) opiskelijat. Tutkimusraportti sisältää yhteensä yhdeksän harjoitustyötä, jotka tarkastelevat monipuolisesti matkailukeskuksen ja toimintaympäristön suhdetta: Rukan roolia Kuusamon aluekehityksessä ja aluerakenteessa, Pohjois-Suomen suurten matkailukeskusten (Levi, Ruka, Saariselkä, Vuokatti) ja ympäröivän alueen suhdetta, Rukan ja Kuusamon palvelutarjontaa kansainvälisten matkanjärjestäjien näkökulmasta sekä hyvinvointimatkailun käsitteitä ja niiden soveltamista Levin, Ylläksen, Saariselän, Rukan ja Vuokatin tapauksissa. Mukana on myös kaksi Kuusamon matkailua ja kaivostoimintaa käsittelevää harjoitustyötä. Tutkimusraportti on osa Naturpolis Oy:n, Kuusamon kaupungin ja Oulun yliopiston ”Kansainvälistyvän matkailuelinkeinon vaikuttavuuden lisääminen matkailu- ja aluekehityksessä Kuusamossa: alueellis-toiminnallinen malli” -yhteistyöhanketta. Hanketta rahoitetaan Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmasta Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahastosta Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen kautta.

KUUSAMON ALUETALOUSRAPORTTI

FT Pekka Kauppilan kirjoittama raportti on kaksiosainen. Ensimmäisessä osassa käsitellään Kuusamon matkailutaloutta vuonna 2010. Kyseessä on Kuusamon matkailun aluetaloudellisten vaikutusten päivitys. Siinä hyödynnetään Oulun yliopiston maantieteen laitoksen ja Kuusamon kaupungin yhteistyössä kehitettyä matkailun aluetaloudellisten vaikutusten seurantajärjestelmää, joka on otettu käyttöön Koillismaalla 1990-luvun lopussa. Toisessa osassa tarkastellaan Kuusamon matkailuelinkeinon ja mahdollisen kaivostoiminnan työpaikkaennusteita ja työpaikkataseita sekä Kuusamon, Kittilän ja Sotkamon aluekehitystä: kokonaistyöpaikkoja, työttömyysastetta, matkailuelinkeinoa, kaivostoimintaa, matkailua, väestöä ja muuttoliikettä. Tutkimusraportti on osa Naturpolis Oy:n, Kuusamon kaupungin ja Oulun yliopiston ”Kansainvälistyvän matkailuelinkeinon vaikuttavuuden lisääminen matkailu- ja aluekehityksessä Kuusamossa: alueellis-toiminnallinen malli” -yhteistyöhanketta. Hanketta rahoitetaan Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmasta Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahastosta Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen kautta.

RUKAN MATKAILUYRITYSTEN YHTEISTYÖ KUUSAMON MATKAILU- JA ALUEKEHITYKSEN EDISTÄJÄNÄ

Outi Kulusjärven tutkimusraportti selvittää Kuusamon matkailuelinkeinon sisäistä sekä paikallisten elinkeinojen välistä yhteistyötä, sen jakautumista alueittain ja toimialoittain sekä elinkeinojen maankäytön yhteensovittamista nyt ja tulevaisuudessa. Asiaa lähestytään Rukan matkailuyrittäjien näkökulmasta. Julkaisun tavoitteena on tuottaa tietoa matkailun vaikuttavuuden lisäämiseksi Kuusamon aluekehityksessä. Tutkimusraportti kuuluu Naturpolis Oy:n, Kuusamon kaupungin ja Oulun yliopiston ”Kansainvälistyvän matkailuelinkeinon vaikuttavuuden lisääminen matkailu- ja aluekehityksessä Kuusamossa: alueellis-toiminnallinen malli” -yhteistyöhankkeeseen. Hanketta rahoitetaan Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmasta Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahastosta Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen kautta.

ILMASTONMUUTOS JA MATKAILU POHJOISILLA ALUEILLA

Oulun yliopiston Matkailu-työryhmän (Action 12) raportissa keskitytään haavoittuvuuskynnyksiin ja sopeutumiskeinoihin pohjoisilla alueilla. Hankkeesta ja sen keskeisistä tuloksista on aikaisemmin julkaistu laajempi tutkimusraportti. Tässä raportissa nostetaan esille uutena asiana lähtöalueen näkökulma, mikä tarkoittaa kansainvälisten matkanjärjestäjien arvioita ilmastonmuutoksesta ja matkailusta. Lisäksi raportissa on kuvia uudelleen analysoiduista paikallisista säähavaintoaineistoista. Tapaustutkimuksen kohdealueina ovat olleet Kuusamo ja Sotkamo. Matkailun haavoittuvuuden arviointiraportti (D2) on osa vuosina 2009–2011 toteutettavaa VACCIA-hanketta (Luonnon tarjoamien palveluiden haavoittuvuusarviointi ja sopeutuminen muuttuvaan ilmastoon). Raportin ovat laatineet Kauppila Pekka, Heikkinen Hannu I., Lépy Élise, Ponnikas Jouni, Rautio Arja ja Vihervaara Veera.

KOILLIS-SUOMEN MATKAILUTALOUS: KUNTAKOHTAISTA TARKASTELUA

FT Pekka Kauppilan kirjoittama tutkimusraportti tuottaa tietoa Koillis-Suomen 4 kunnan, Kuusamon, Posion, Sallan ja Taivalkosken matkailutaloudesta. Raportissa hyödynnetään Oulun yliopiston maantieteen laitoksen ja Kuusamon kaupungin yhteistyössä kehitettyä matkailun aluetaloudellisten vaikutusten seurantajärjestelmää, joka on otettu käyttöön Koillismaalla 1990-luvun lopussa. Lisäksi raportissa analysoidaan matkailun kehitystä kunnittain Tilastokeskuksen yöpymisvuorokausien perusteella. Tutkimusraportti liittyy Kajaanin ammattikorkeakoulun EAKR-osarahoitteiseen ”Matkailun ennakoinnin tutkimus ja kehittäminen Kainuussa ja Koillismaalla” -hankkeeseen. Raporttiin sisältyy lisäksi Kajaanin ammattikorkeakoulun matkailututkija Sanna Kyyrän artikkeli "Tilastot ennakointitiedon tuottajana".

KAINUUN MATKAILUTALOUS: KUNTAKOHTAISTA TARKASTELUA

FT Pekka Kauppilan kirjoittama tutkimusraportti tuottaa tietoa Kainuun kuntien matkailutaloudesta. Raportissa hyödynnetään Oulun yliopiston maantieteen laitoksen ja Kuusamon kaupungin yhteistyössä kehitettyä matkailun aluetaloudellisten vaikutusten seurantajärjestelmää, joka on otettu käyttöön Koillismaalla 1990-luvun lopussa. Lisäksi raportissa analysoidaan matkailun kehitystä kunnittain Tilastokeskuksen yöpymisvuorokausien perusteella. Tutkimusraportti liittyy Kajaanin ammattikorkeakoulun EAKR-osarahoitteiseen ”Matkailun ennakoinnin tutkimus ja kehittäminen Kainuussa ja Koillismaalla” -hankkeeseen. Raporttiin sisältyy lisäksi Kajaanin ammattikorkeakoulun matkailututkija Sanna Kyyrän artikkeli "Tilastot ennakointitiedon tuottajana".

MUUTTUVA ILMASTO - HAASTE MATKAILULLE

Kestävä matkailu muuttuvassa ilmastossa (KeMMI)-hankkeen loppuraportti. Koillis-Suomen matkailu perustuu vahvasti luonnonvetovoimaan ja sen varaan rakennettuun monipuoliseen matkailutarjontaan. Luonnonympäristön keskeinen rooli matkailutaloudessa ja tuotteissa korostaakin luonnon ja sen muutosten sekä muutostekijöiden ennakoinnin merkitystä matkailun kehittämistyössä ja aluekehitystoiminnassa. Tässä tutkimuksessa raportoidaan ilmastonmuutoksen ja matkailun välistä vuorovaikutusta tutkineen Kestävä matkailu muuttuvassa ilmastossa (KeMMI) -hankkeen tuloksia. Hanke toteutettiin yhteistyössä Oulun yliopiston NorTech Oulu -yksikön, maantieteen laitoksen, Oulangan tutkimusaseman sekä kehittämisyhtiö Naturpolis Oy:n kanssa.

MATKAILUKEHITYKSESTÄ ALUEKEHITYKSEEN

Leinonen Riikka, Siikamäki Pirkko, Kangas Katja & Kauppila Pekka 2006. Julkaisuun on koottu Kuusamossa 12.12.2006 pidetyn "Matkailukehityksestä aluekehitykseen" -seminaarin esitelmäaiheisiin liittyviä tutkimusraportteja. Raporttien esille tuomaa tutkimusta on toteutettu Oulun yliopiston ja Kuusamon kaupungin "Matkailu ja kestävä kehitys" -hankkeessa. Sen tavoitteena on tuottaa tutkimustietoa Koillis-Suomen julkisyhteisöille ja elinkeinoelämälle suunnittelua, kehittämistä ja päätöksentekoa varten. Hanketta ovat rahoittaneet Euroopan unioni (ESR), Pohjois-Pohjanmaan liitto, Kuusamon kaupunki ja Oulun yliopisto. Riikka Leinonen tarkastelee kirjoituksessaan Koillis-Suomen yksityisen ja julkisten sektorin toimijoiden näkemyksiä eri elinkeinojen, matkailu mukaan lukien, painoarvosta aluekehityksessä. Pirkko Siikamäen ja Katja Kankaan tutkimuksessa tarkastellaan luonnonsuojelualueiden merkitystä luontomatkailukohteina, matkailun ja luonnonsuojelun yhdistämisen erityiskysymyksiä sekä kestävän matkailun kehittämistä. Pekka Kauppilan artikkeli käsittelee Pohjois-Suomen suurten matkailukeskusten vapaa-ajanrakennusten määrällisiä ja rakenteellisia piirteitä ja niiden muutosta suhteessa kohteiden kehitysprosessiin.

LUONTO, MATKAILU JA ALUEKEHITYS

Katja Kangas, Pirkko Siikamäki, Riikka Juntheikki, Pekka Kauppila & Jarkko Saarinen 2005. Julkaisussa on viiden tutkijan artikkelit Matkailu ja kestävä kehitys -hankkeessa toteutetuista tutkimuksista. Katja Kankaan artikkelissa kuvataan matkailun ja virkistyskäytön vaikutusta kasvillisuuteen, eläimistöön ja linnustoon sekä vieraslajien biodiversiteetille aiheuttaman uhan tutkimista. Pirkko Siikamäen artikkelissa käsitellään paikallisväestön näkemyksiä luonnonsuojelusta ja luontomatkailusta Kuusamossa ja Syötteellä. Riikka Juntheikin artikkelissa tarkastellaan matkailun asemaa Koillis-Suomen aluekehitystyössä 1970-luvulta nykypäivään kehittämissuunnitelmien ja tilastojen näkökulmasta. Pekka Kauppila nostaa tutkimuksessaan esille matkailukeskusten eri toiminnot, niiden tavoite-keino-asetelman ja matkailukeskusten merkityksen kussakin toiminnossa kuntatason näkökulmasta. Jarkko Saarinen tarkastelee artikkelissaan matkailun kehittämisen perusteluja alueellisesta näkökulmasta pyrkien tuottamaan vastauksia kysymykseen miksi matkailua kehitetään syrjäseuduilla tai -seuduille.

KUDULLE NOUSEVA OULANGAN TAIMEN

Maare Saraniemi 2005. Julkaisussa raportoidaan Kuusamon kaupungin ja Oulun yliopiston yhteistyöohjelman luonto ja luonnonvarat painopistealan ja Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen rahoittaman taimentutkimuksen tuloksia. Julkaisun tutkimuskohteena on Oulankajoen taimen, joka on yksi Suomen viimeisistä perimältään puhtaina säilyneistä, luonnonvaraisista järvitaimenkannoista. Taimen on paikallisille ihmisille suuri intohimon ja rakkauden kohde, eikä syyttä. Taimenen säilyminen osana Koillismaan luontoa on sekä suojelullisesti että alueen urheilukalastuksen kannalta merkittävä tavoite.

MATKAILUN ALUETALOUDELLISET VAIKUTUKSET KOILLIS-SUOMESSA VUONNA 2003

Riikka Juntheikki & Jorma Korhonen 2005. Tutkimuksessa tarkastellaan matkailun aiheuttamia tulo- ja työllisyysvaikutuksia Koillis-Suomessa. Tutkimusmenetelmänä on käytetty yhteispohjoismaisen ministerineuvoston kehittämän tulomenetelmän eli yritystutkimukseen pohjautuvaa tutkimusmenetelmää. Tutkimusaineisto koostuu koillissuomalaisilta yrittäjiltä (Kuusamo, Taivalkoski, Posio ja Salla) kevään ja syksyn 2004 aikana kerättyihin tietoihin ja Tilastokeskuksen toimialakohtaisiin liikevaihto- ja työntekijätietoihin.

OULANGAN KÄVIJÄTUTKIMUS

Anna Maria Honkala 2001. Oulangan kansallispuistossa toteutettiin kävijätutkimus kesällä 2000. Kävijärakenteesta selvisi, että Oulangalla vierailee koulutettua väkeä, keski-iältään n. 40 vuotiaita. Suomalaiset kävijät tulevat pääasiassa Oulun läänistä ja pääkaupunkiseudulta, ulkomaalisten kävijöiden enemmistö oli hollantilaisia. Käynnin kesto vaihtelee tunnista kahteen viikkoon ja suosituimpia ajanviettotapoja puiston alueella olivat kävely, lenkkeily, retkeily ja luonnon tarkkailu. Valtaosa kävijöiden alueelle jättämistä tuloista aiheutuu majoituksesta ja ruokailuista. Syyksi alueelle tuloon painottuvat sekä ulkomaalaisten että suomalaisten vastauksissa puhdas luonto, saasteettomuus, luonnonrauha sekä yhdessäolo perheen kanssa.

KUUSAMO KEVÄTTALVI- JA KESÄMATKAILIJAT

Jussi Rämet & Pekka Kauppila 2001. Tutkimuksessa selvitetään Kuusamon kevättalvi- ja kesämatkailijoiden rakennetta ja rahankäyttöä vuonna 2000. Tutkimusaineisto perustuu Kuusamosta kerättyihin matkailijakyselyihin, joita analysoidaan tilastollisilla menetelmillä. Erityistä huomiota kiinnitetään matkailijoiden kulutuksen ja taustamuuttujien välisiin yhteyksiin.

MATKAILUN ALUETALOUDELLISET VAIKUTUKSET: POHJOISMAISEN MALLIN MATKAILIJATUTKIMUKSET

Pekka Kauppila 2001. Tutkimuksessa käydään läpi Suomessa julkaistuja, pohjoismaisen mallin menomenetelmällä tehtyjä alueellisia matkailijatutkimuksia. Työssä selvitetään kyseisen menetelmän ongelmakohtia ja haetaan niihin ratkaisumalleja, etsitään matkailijoiden rahankäytön lainalaisuuksia ja alueellisia piirteitä sekä esitetään malli meno- (matkailijatutkimus) ja tulomenetelmän (yritystutkimus) käytöstä suunnittelussa. Tutkimus on työkalu yksityisen ja julkisen sektorin matkailusuunnittelun ja -kehittämisen tarpeisiin.

KUUSAMON MATKAILUN ALUEMARKKINOINTI

Saara-Kaisa Kannisto, Johanna Kaukonen & Pekka Kauppila 2002. Julkaisu koostuu kolmesta erillisestä tutkimuksesta. Ensimmäisessä käsitellään Kuusamon matkailuimagon rakentamista ja toisessa potentiaalisten matkailijoiden mielikuvia Kuusamosta matkailualueena. Lopussa on kokoava artikkeli Kuusamon vetovoimatekijöistä matkailuimagon ja -markkinoinnin näkökulmasta. Tutkimustuloksia voidaan hyödyntää Kuusamon matkailumarkkinoinnin kehittämisessä.

KUUSAMON KULTTUURIMATKAILU

Petri J. Raivo, Petri Pyörnilä & Elina Sepponen 2003. Kuusamon kulttuurimatkailua käsittelevä julkaisu sisältää neljä osaa. Dos Petri J. Raivon kirjoitus "Menneisyys ja perinne" kulttuurimatkailun resursseina käsitteellistää kulttuurimatkailua ja toimii johdantona aihepiiriin. Fil. yo. Petri Pyörnilän tutkimus "Kuusamon kulttuurivetovoima matkailijanäkökulmasta" selvittää kysyntälähtöisesti Kuusamon kulttuurivetovoimaa ja fil. yo. Elina Sepposen tutkimus "Perinteestä bisnestä - näkökulmia Kuusamon kulttuuriresurssien matkailulliseen tuotteistamiseen" tarkastelee tarjontalähtöisesti Kuusamon kulttuurimatkailun vetovoimaa. Julkaisussa on lisäksi Pyörnilän ja Sepposen kirjoitus "Kuusamo kulttuurimatkailualueena", jossa kuvataan Kuusamoa kulttuurimatkailun katsannosta. Tutkimusraportin tietoja voidaan hyödyntää Kuusamon kulttuurimatkailun tuotekehityksessä ja suunnittelussa päätöksenteon tukena.

KOILLISMAAN LUONTO JA LUONNONVARAT TUTKIMUSKOHTEENA

Pirkko Siikamäki (toim.) 2003. Julkaisu kokoaa Kuusamon kaupungin ja Oulun yliopiston yhteistyöohjelman luonto ja luonnonvarat painoalan tutkimustuloksia vuosilta 2000 - 03 yksiin kansiin. Julkaisun on toimittanut luonto- ja luonnonvaratutkimuksesta vastannut dos. Pirkko Siikamäki. Tutkimusraportti sisältää seitsemän teemaan kuuluvaa osajulkaisua, joissa on tavoitteena yleistajuisella tavalla esittää sovellusten kannalta keskeisimmät tulokset ja tuorein alan tietämys. Julkaisu on tutkimuskysymystensä ja kohteidensa osalta monipuolinen ja ajankohtainen kooste alueella tehdystä soveltavasta luonnonvaratutkimuksesta. Tutkimustuloksia voidaan käyttää luonnonvaroihin liittyvässä kehittämistyössä sekä suunnittelussa ja päätöksenteossa.

PAIKALLISVÄESTÖ JA MATKAILU: KAUPUNGIN-/KUNNANVALTUUTETTUJEN JA VIRANHALTIJOIDEN ASENNOITUMINEN MATKAILUUN KOILLIS-SUOMESSA

Jussi Rämet, Pekka Kauppila & Jarkko Saarinen 2003. Tutkimus tarjoaa tietoa Koillis-Suomen kaupungin-/kunnanvaltuutettujen ja viran-/toimenhaltijoiden asennoitumisesta matkailuun vuonna 2003. Tutkimusaineisto on kerätty kyselylomakkeiden avulla, ja analyysit on tehty tilastollisilla menetelmillä. Työssä tarkastellaan matkailun alueellisia vaikutuksia ja kehittämistä sekä niihin vaikuttavia henkilökohtaisia ja alueellisia tekijöitä. Tutkimustuloksia voidaan hyödyntää matkailun kehittämisessä ja laajem- minkin aluekehittämisessä suunnittelun ja päätöksenteon tukena.

Palvelut, joista voisit myös olla kiinnostunut

Alueellista korkea-asteen koulutustoimintaa toteutetaan yhteistyöverkoston laatiman Osaava Koillismaa -strategian pohjalta.