Olet täällä

Nature Photo esiintyjät

Koe ja näe

Muutokset ohjelmassa mahdollisia!

Hans Strand, Ruotsi
Hans Strand syntyi 1955 Ruotsin Marmaverkenissa. Oltuaan yhdeksän vuotta mekaniikkainsinöörinä hän teki dramaattisen muutoksen ja ryhtyi maisemakuvaajaksi. Sitä ennen maisemien valokuvaus oli harrastus ja intohimo. Päätöstään han ei ole katunut.
Luonto on Hansille elämänohje: villi luonto on kaiken elämän äiti, se ei koskaan valehtele. Hän on kiertänyt maailman hienoimmissa maisemakohteissa vuosikymmenien ajan: autiomaat, Antarktis, Eurooppa, USA:n kansallispuistot, sademetsät.
Hans on osallistunut lukuisiin näyttelyihin ja hänen kuvansa ovat levinneet aikakausilehtien sivuilla ympäri maailmaa. Palkinnoistaan hän nostaa arvokkaimmaksi Hasselbladin mestarin tittelin 2008. Hän on julkaissut viisi maisemakirjaa.
Strand asuu Tukholman esikaupungissa Hägerstenissä vaimonsa Carinan ja tyttärensä Johannan kanssa. Valokuvauksen lisäksi hän on klassisen musiikin ja viinien ystävä.

hans_strand.jpg

 

Esitys 1: Islannin maisemia (pe 8.9. klo 20.30)
Ruotsalainen maisemakuvaaja Hans Strand on kuvannut Islannissa 22 vuoden aikana sekä maasta että ilmasta. Hän on ihastunut värikkäisiin ja taiteellisiin vesistöihin. Vuonna 2014 ilmestyi hänen kirjansa Iceland Above & Below (Islanti ilmasta ja maasta).

strand2.jpg
strand1.jpg

 

Esitys 2: MAISEMIA MAAILMALTA (la 9.9. klo 10.45)
Hans Strand on kiertänyt maailman parhaissa maisemakohteissa vuosikymmenet: Pohjoismaat, Saksa, Ranska, Espanja, Grönlanti, Huippuvuoret, Kanada, Argentiina, Chile, Antarktis, USA, Namibia, Malesia, Australia, Uusi Seelanti.

strand8.jpg
strand19.jpg

 

 

Sergey Gorshkov, Venäjä

gorshkov.jpg

 

Esitys 1: Wrangel Island (la 9.9. klo 09.00)

gorshkov7.jpg
gorshkov5.jpg

 

 

Esitys 2: Putoranan laakio - Putoran Plateau (su 10.9. klo 11.00)

gorshkov3.jpg
gorshkov2.jpg

 

 

Xie Jianguo, Kiina (la 9.9. klo 18.15)

16._xie_jianguo_ding_caixia201604lr9077.jpg

 

Kiinalainen luontokuvaaja Xie Jianguo haluaa edistää luontokuvauksen kulttuurivaihtoa kiinalaisten ja ulkomaisten kuvaajien välillä. Hän on perustanut 2012 Bird Media yhdistyksen Pekingiin ja ollut ideoimassa projektia Nature Image China (Luontokuva Kiina), jonka yhtenä tarkoituksena on tehdä kiinalaista luontokuvausta tunnetuksi muissa maissa. Xie on myös mukana luontokuvanäyttelyjen järjestämisessä ja luonnonsuojelutyössä. Kuusamossa ja Kuhmossa Xie on ollut mm. Lassi Rautiaisen opastamana kuvaamassa lintuja ja nisäkkäitä. Viime vuosina Xie on tehnyt useita kuvausmatkoja sekä Huippuvuorille että Antarktikseen, jossa erityisesti keisaripingviinit ovat ihastuttaneet häntä.

4_lumiapinachuan_jin_si_hou_-xie_jian_guo_.jpg

Buceros bicornis - Keisarisarvinokka, Yunnan China

 

3_keisarisarvinokkashuang_jiao_xi_niao_-xie_jian_guo_.jpg

Rhinopithecus roxellanae - Lumiapina, Shanxi China

 

 

Roger Brendhagen, Norja

Oslossa 1968 syntynyt Roger Brendhagen muutti myöhemmin vanhempiensa mukana pohjoisemmaksi Hedemarkiin maaseudulle. Tämän seudun luonto vaikutti hänen luontokuvausvalintoihinsa ratkaisevasti. Vuodessa kuvauspäiviä kertyy noin 300.

Nikonilla kuvaava Roger tekee yhteistyötä WWF:n kanssa. Hän on myös juttujen kirjoittaja sekä sanoma- että aikakausilehtiin. Norjan suurimmat lehdet samoin kuin useat muissa Euoopan maissa ilmestyvät julkaisut ottavat mielellään hänen kuviaan ja tarinoitaan.

Dovre on Rogerin suosikkikohde myös ilman kuvaamista. Luonnonsuojelualueeksi Dovre perustettiin 1974: henkeäsalpaavia maisemia, harvinaisia kasveja ja viehättäviä nisäkkäitä. Suunnitteilla on kirja Dovresta ja tietysti myskihärkä sekä naali ovat pääosissa lajeista.

Käärmeet ovat Brendhagenille rakkaita. Niiden vuoksi hän on matkustanut moniin eksoottisiin kohteisiin. Roger haluaisi suojella kaikki maailman käärmeet.

Roger johtaa Danebussa toimivaa luontokuvakeskusta. Hänen luontokuvauskursseilleen on osallistunut tuhansia luonnon ystäviä. Myös luontokuvanäyttelyt Antarktiksesta Huippuvuorille ovat viime vuosina olleet hänen työtään.

Brendhagen on ollut tuomaroimassa monia kilpailuja - myös ulkomailla. Hän on myös itse palkittu monissa kilpailuissa.

brendhagen_rogerii.jpg

Lisätietoja Rogerin kuvista saa:
www.brendhagen.com 
Facebook: www.facebook.com/roger.brendhagen
Instagram: www.instagram.com/roger_brendhagen/

Esitys 1. DOVREN TUNTUREILLA (la 9.9. klo 13.00)
Lähde kanssani retkelle Dovren tuntureille Norjaan. Siellä tapaamme myskihärkiä, naaleja, tunturipeuroja ja muita ylänköjen lajeja.

brendhagen-1-3.jpg

 

Esitys2. POHJOINEN LUONTO ( su 10.9. klo 13.00)
Brendhagen matkustelee paljon eir puolilla maapalloa luontoa kuvaamassa mutta viimeisten vuosien aikana pohjoinen luonto on saanut enemmän ja enemmän jalansijaa hänen työssään. Monet lajit ovat vaarassa. Rogerille on tärkeää auttaa lajeja selviytymään käyttämällä kuvia ihmisten asenteisiin vaikuttamalla.

brendhagen_dsc3642.jpg

 

 

Anna-Liisa Pirhonen

anna-liisa_pirhonen.jpg

Anna-Liisa Pirhonen on Etelä-Karjalassa asuva itseoppinut luontokuvaaja, joka on harrastanut luontokuvausta noin 12 vuotta. Hän kuvaa pääasiassa Etelä-Karjalassa noin sadan kilometrin säteellä kotikaupungistaan Lappeenrannasta. Hän tekee kuvausreissuja myös Kymenlaaksoon, Pohjois-Karjalaan, Koillismaalle, Lappiin sekä Norjan Finnmarkiin.

Pirhonen on ollut sinut luonnon kanssa jo aivan pienestä pitäen. Isä ja äiti veivät sisarusparven metsään ja soille marjastamaan jo aivan taaperoikäisinä. Kiinnostus luonnosta johdatti hänet luonnontieteen opintojen pariin Helsingin yliopistoon, jossa Pirhosen pääaine oli luonnonmaatiede. Lisäksi hän opiskeli geologiaa ja paleontologiaa sekä ympäristöbiologiaa.
Pirhosen kuvauskohteet vaihtelevat vuodenaikojen mukaan. Talvella hän kuvaa nisäkkäitä sekä pikkulintuja omalla metsäruokintapaikallaan. Keväällä kuvauskohteiksi vaihtuvat muuttolinnut, ja kesällä mieluisinta puuhaa on makrokuvaus. Etelä-Karjala on hyönteiskuvaajan paratiisi, sillä Karjalan kannasta pitkin alueelle saapuu silloin tällöin mielenkiintosia lajeja. Rajan yli kulkee myös villisikoja, ja niitä hän on onnistunut kuvaamaan aivan Venäjän rajavyöhykken tuntumassa.
Pirhonen on pitänyt yhden oman luontokuvanäyttelyn ja osallistunut useisiin yhteisnäyttelyihin. Hän on sijoittunut palkinnoille useissa kansainvälisissä sekä kotimaisissa luontokuvakilpailuissa; IFWP:n luontokuvakilpailun lintusarjan voitto 2016, GDT:n linnut-sarjassa kunniamaininta 2015, Kuusamo Nature Photon pääsarjan voitto 2015, luovan sarjan voitto 2012 sekä kolme muuta sijoitusta, Vuoden luontokuva -kilpailun 2. sija kasvit sarjassa 2014, NNPC:n lintusarjan 2. sija 2014, Liminganlahden lintukuvakilpailun Kosteikkojen linnut -sarjan voitto 2010 sekä kaksi muuta sijoitusta sekä paljon sijoituksia monissa pienemissä kilpailuissa. http://annaliisapirhonen.kuvat.fi/kuvat/

Esitys:  Tammikuusta talvipäivänseisaukseen ( la 9.9. klo 16.30)

anna-liisa_pirhonen2.jpg
anna-liisa_pirhonen3.jpg

 

Jarmo Manninen

jarmo_manninen.jpg

Jarmo Manninen on ammattiluontokuvaaja ja opas, hän asuu Kuusamossa. Kuvaamisen hän on aloittanut 90- luvun alussa. Pääkohteina on eläimet, kasvit ja maisemat. Häntä kiehtoo erityisesti pohjoinen luonto, mutta hän on kuvannut paljon myös Keski-Euroopassa. Hänen kuviaan on julkaistu useissa kirjoissa ja lehdissä. Hän on myös saanut kunniamainintoja ja palkintoja useissa  koti- kuin kansainvälisissä luontokuvakilpailuissa. Vuoden Luontokuvakilpailusta hänellä on 13 palkittua kuvaa. Hän on jäsenenä Suomen Ammattiluontokuvaajat ry:ssä ja Suomen Luonnovalokuvaajat ry:ssä.

Esitys: Koillismaa (la 9.9. klo 10.00)

jarmo_manninen3.jpg
jarmo_manninen5.jpg

 

Juha Taskinen

juha_taskinen.jpg

Valittiin neljänneksi kylähulluksi Kemissä 1996. Osaamista, rohkeutta, optimismia.
Itseoppinut kuva-alan lentojätkä, elokuvaohjaaja, maailmanmatkaaja, maanviljelijä ja metsuri, saimaannorppien suojelija sekä pitkien matkojen uimari.
Taskinen on syntynyt kuudes maaliskuuta kansainvälisenä Polaarivuotena 1958, kirjailija Joel Lehtosen syntymäkylään. Maanviljelijä-metsurin ammatti vaihtui vuonna 1991 lypsykarjasta luopumisen jälkeen lopullisesti kameraan ja siitä alkoi elokuvantekijän ja kirjailijan ammatti. Taskinen on kansakoulupohjalta ja itseoppineena tehnyt vuoteen 2015 mennessä 36 dokumenttielokuvaa ja kymmenen kirjaa joista neljä kokonaan omia. Juhan tuotannot ovat keränneet kymmeniä kotimaisia ja kansainvälisiä palkintoja, mm. Vuoden luontokuva, Vuoden luontokirja, Euroopan paras elokuva, Kirjallisuuden Karjala-palkinto, Aasia Wiildlife-elokuvajuhlien pääpalkinto ja kaksi kertaa Valtion tiedonjulkistamispalkinto jne.
”Paras palkinto minulle on syntyä omalle kylälle keskelle maailman kauneinta järveä-Saimaata ja sen norppaa. Täältä olen saanut voimani näitä rantoja puolustanut ja lähtenyt täältä maailman ääriin.” Toteaa Taskinen. Elokuvausmatkat ovatkin vieneet tekijän kuudelle mantereelle. ”Etelämanner on kiehtonut minua aina ja päätin lähteä sinne elokuvantekoon. Esitin ideani Suomen Etelämannertutkimuksen vetäjille, FINNARP:ille. Rahoitusta matkalle ei ollut, mutta päätin, että sinne menen, vaikka menisi viimeisetkin siemenperunat!” Taskinen läpäisi vaadittavat testit, sai rahoituksen ja vietti 2,5kk vuodenvaihteessa 2007-2008  Suomen retkikunnan mukana Kuningatar Maudin maassa Itä-Antarktiksella. Tältä matkalta syntyi ensimmäinen suomalainen Etelämanner-elokuva, Matka Valtavaan.

Kylätoiminta on ollut aina vireää Taskisen kotikylässä. Vienan ja Laatokan-Karjalan kuvausmatkoilla Juha sai idean kotikylä-tsasounan rakentamiseksi kylään jossa ei ollut yhtään ortodoksia. Hanketta varten ja kulttuurisillan rakentamiseksi perustettiin Haukiniemen kulttuurikyläyhdistys. Hirsityöt ja puutavara tilattiin poikkeuksellisesti noin 700km päästä Venäjältä, Vienankarjalan Paanajärven kylästä, Kemijoen varrelta. Näin Haukiniemi pystyi tukemaan runokylän elämää ja kirvesmiestaitoja. Tsasouna vihittiin käyttöön heinäkuussa 2013 ja palvelee nyt ”kulttuuritalona” ja ekumeenisena temppelinä laajalla alueella.
”Tarvitaan tahtotila!” Taskisen kylähulluuden motto on osuva. Hän päätti uida ja juurikaan harjoittelematta Saimaan puolesta kesällä 2013 Joensuusta  Imatralle.  Taskinen ponnisteli 24 päivää ja pääsi perille 250km jälkeen tehden Suomen pisimmän avovesiuinnin!

Esitys 1: Järvihylkeiden jäljillä (la 9.9. klo 15.00)

Esitys 2: Saimaan norppa ( su 10.9. n. klo 13.45)

juha_taskinen3.jpg
juha_taskinen1.jpg

 

Konsta Punkka

Konsta Punkka on sosiaaliseen mediaan erikoistunut valokuvaaja, jonka kuvauskohteina ovat niin eläin-, maisema-, kuin matkailukuvat. Hän on tullut tunnetusti erityisesti eläin- ja maisemakuvistaan. Kuvatessaan Konsta pyrkii menemään lähelle villieläimiä saadakseen kuvaan enemmän tunnetta ja tavoittaakseen eläimen ilmeitä. Konsta kiertää työkseen ympäri maailmaa kuvaten esimerkiksi villieläinpotretteja erilaisille järjestöille sekä kuvaamassa tuote ja retkeilykuvia matkailuyrityksille. Esitys: Luontokuvaus & Sosiaalinen media Esitelmässään Konsta kertoo työstään ja siitä miten hänen kuvansa ja maineensa kuvaajana ovat nousseet kansainväliseen tietoisuuteen. Hän tulee myös kertomaan eläinkuvaamisensa ideologiaa ja motiiveja, siitä miksi hän pyrkii eläintä lähelle ja mitä hän sillä saavuttaa. Hän tulee sivuamaan myös kysymyksenasetteluja dokumentaarisen ja valokuvataiteen välillä, ja kertoo mitä kuvaussession jälkeen tapahtuu. Tämän jälkeen Konsta kartoitta sosiaalisen median maailmaa ja sitä miksi sinne kannattaa ladata kuvia ja mitä hyötyä siitä on. Lisäksi hän pohtii sosiaalisen media tekijänoikeuskysymyksiä ja sitä miten hyödyntää sosiaalista mediaa valokuvaajan työssä.

konsta_punkka.jpg

 

Esitys: Luontokuvaus ja some (la 9.9. klo 17.00)

kauris.jpg
kettu.jpg

 

 

Tapio Kostet

Tapio Kostetin päätyö on lääkärin ammatti Kajaanissa. Hänen näkökulmansa kuvaamiseen on harrastus mutta ”pikkusormi voi viedä koko käden innostumisen myötä”. Kuvaamisessa Tapio on valinnut elävän kuvan: Kuva liikkuu ja liikuttaa. Hän taltioi 4K/HD tason videokuvaa taigametsästä, time laps kuvaa sekä reaaliaikaista videokuvaa nisäkkäistä ja linnuista.
Revontulet ja tähtitaivas on yksi kiinnostuksen kohde. Ilmapanoraamakuvausta hän tekee radio-ohjattavalla kopterilla.

tapio_kostet.jpg

 

Esitys: Kuva liikkuu ja liikuttaa (pe 8.9. n. klo 21.15)

tapio_kostet2.jpg
tapio_kostet4.jpg

 

 

Sami Karjalainen
Sami Karjalainen on palkittu tietokirjailija ja valokuvaaja. Hänelle on myönnetty tiedonjulkistamisen valtionpalkinto ja hänet on valittu Fotofinlandia-finalistiksi. Hänen uusin kirjansa Rantojen hyönteiset ilmestyi 2017. Hän on aikaisemmin julkaissut neljä kirjaa: Suomen sudenkorennot (2002, uudistettu laitos 2010), Suomen heinäsirkat ja hepokatit (2009), Neidonkorennot (yhdessä Matti Hämäläisen kanssa, 2013) sekä Hämmästyttävät hyönteiset (yhdessä Jussi Murtosaaren kanssa, Vuoden luontokirja -finalisti 2015). Hän hyödyntää hyönteisten kuvauksessa monenlaisia erityistekniikoita.

kuvassasamikarjalainen-kuvasamikarjalainen.jpg

 

Esitys 1. Rantojen hyönteiset ( koululaisesitykset perjantaina)
Hyönteisiä kuhisee lähes kaikkialla, mutta tunnemme ne huonosti ja usein pidämme niitä kiusankappaleina. Hyönteisillä on kuitenkin toinenkin puoli: esitys paljastaa kuinka hienoja hyönteisiä lähiympäristössämme elää. Osa niistä lentelee rannoilla, osa kiitää vedenpintaa pitkin ja osa sukeltelee rantavesissä. Uudet valokuvaustekniikat ovat mahdollistaneet esityksen ennennäkemättömät otokset.

pohjansuursukeltaja-samikarjalainen.jpg

 

Esitys 2. Lentävien hyönteisten valokuvaus (su 10.9. klo 14.45)

tummasyyskorento-samikarjalainen.jpg

 

Kimmo Ohtonen (on myös festivaalin juontajana)

Kimmo Ohtonen on toimittaja, kirjailija ja luontokuvaaja. Useimmat suomalaiset tuntevat Kimmon Ylen luonto-ohjelmista sekä hyväntekeväisyystempauksista. Kansainväliseen tietoisuuteen Kimmo nousi vuonna 2016 Katoava Pohjola dokumenttisarjan myötä, joka avasi muun muassa ilmastonmuutoksen vaikutuksia Pohjolan luontoon ja ihmisiin.  

Kimmon esikoisteos Karhu Voimaeläin kirja julkaistiin helmikuussa 2016. Muun muassa Tieto-Finlandia ja Vuoden Luontokirja 2016 ehdokkuudet ansainneessa esikoiskirjassaan Kimmo heijastaa karhujen sielunmaiseman kautta omaa elämäänsä sekä ihmisen suhdetta luontoon. Kimmo menee aina tarina edellä myös kynän vaihtuessa kameraan. Luontoa kuvatessaan Kimmo pyrkii taltioimaan hetkiä, joissa välittyy niin tarina kuin tunne.

kimmo_ohtonen_kojussa_aamu.jpeg

 

Esitys: Luontosuhde (su 10.9. n. klo 15.30)

kimmo_ohtonen.jpg
kimmo_ohtonen_1.jpg

 

Hannu Hautala

HANNU HAUTALA on suomalaisen luontokuvauksen tunnetuin hahmo ja ensimmäinen ammattimainen luontovalokuvaaja. Hän on pohjoisen luonnon kuvaaja, ja pitääkin luonnon tuntemusta tärkeimpänä tekijänä luontokuvauksessa. Hautala on kuvannut luontoa pikkupojasta asti. Täysipäiväiseksi luontokuvaajaksi Hautala ryhtyi vuonna 1970 saatuaan valtion puolivuotisen taiteilija-apurahan. Hautala on tehnyt elämäntyönsä Kuusamossa, jonne hän muutti vuonna 1979. Elämäntyön tuloksena on syntynyt noin puolentoista miljoonan kuvan arkisto.

Hautalan ensimmäinen kirjansa  Erämetsän elämää ilmestyi 1968. Läpimurtokirja Kuukkelinmaa 1984 julkaistiin viidellä kielellä. Hautala on julkaissut yli 50 kirjaa, joita on ilmestynyt myös englanniksi, saksaksi, ruotsiksi, ranskaksi, japaniksi, italiaksi, venäjäksi ja espanjaksi. Tällä hetkellä on työn alla kirja palokärjestä.

hh.jpg

 

Esitys: Palokärki (su 10.9. klo 09.00)

palokarki4.jpg

palokarki5.jpg

 

 

Lassi Rautiainen

Lassi Rautiainen on valokuvannut Kuusamossa vuodesta 1978. Kuhmossa hän aloitti karhukuvaukset 1987 ja oli sitä ennen kuvannut nalleja kotikunnassaan Suomussalmella vuodesta 1978.
Lassi toimi Kuusamo Nature Photon taiteellisesna johtajana 1996-2010 ja palasi jälleen ruoriin tänä vuonna.
Lassi työ luontokuvaajana on muuttunut sattumien kautta. Hänen yrityksensä Kuhmossa ”base camp Kuikalla” käy vuosittain yli 600 asiakasta noin 30 maasta karhuja, susia, ahmoja, kotkia, pöllöjä, muita lintuja ja maisemia kuvaamassa. Kuusamossa he järjestävät kotkien, pöllöjen, talvilintujen, revontulien ja maisemien kuvaussafareita. Myös Venäjän Karjala on matkojen kohteena.
Lassi ei ole enää ”pelkkä luontokuvaaja”, vaan myös safari-isäntä, opas, kouluttaja ja piilokojukuvausten konsultti.
Ensimmäisen luontokuvansa hän otti 1974 ja ensimmäisen karhukuvan 1979. Pitkä taival ei ole tappanut hänen haluaan vuosittain kuvata petoja ja muita samoja kohteita uudestaan ja uudestaan– sillä järjellä ei ole sijaa intohimojen joukossa.

Lassi Rautiainen isännöi festivaalia

lassi_rautiainen.jpg

 

Esitys: Seikkailuja Venäjän Karjalassa (su 10.9. n. klo 9.40)

lassi1.jpg
lassi4.jpg

 

TORSTAI 7.9. KUUSAMO-OPISTO, TEATTERISALI
18.00 - 19.30 Hyönteisten valokuvauksen
menetelmiä: kerroskuvaus (focus stacking) ja
akvaariokuvaus, Sami Karjalainen

PERJANTAI 8.9. KUUSAMO-OPISTO, TEATTERISALI
LIPUT 10€, KAIKKI ELOKUVAT

11.00 - 12.00 Lounas
12.00 - 13.15 Jäätä Rakastavat 53 min,
Juha Taskinen
13.30 - 14.15 Oulanka ja Paanajärvi - luonnon
parantava voima 30 min, Petteri Saario
14.15 Tauko, kahvi/tee
14.45-15.30 The Man of Kuusamo 25 min,
Riccardo Truffarelli ja Fabrizio Carbone

 

Sijainti

Lisätietoja antaa