Olet täällä

Nature Photo esiintyjät

Koe ja näe

Esiintyjät 2017 (Muutokset ohjelmassa mahdollisia!)

 

Hans Strand, Ruotsi: Islannin maisemia
Sergey Gorshkov, Venäjä: Wrangel Island
 

Roger Brendhagen, Norja

Oslossa 1968 syntynyt Roger Brendhagen muutti myöhemmin vanhempiensa mukana pohjoisemmaksi Hedemarkiin maaseudulle. Tämän seudun luonto vaikutti hänen luontokuvausvalintoihinsa ratkaisevasti. Vuodessa kuvauspäiviä kertyy noin 300.

Nikonilla kuvaava Roger tekee yhteistyötä WWF:n kanssa. Hän on myös juttujen kirjoittaja sekä sanoma- että aikakausilehtiin. Norjan suurimmat lehdet samoin kuin useat muissa Euoopan maissa ilmestyvät julkaisut ottavat mielellään hänen kuviaan ja tarinoitaan.

Dovre on Rogerin suosikkikohde myös ilman kuvaamista. Luonnonsuojelualueeksi Dovre perustettiin 1974: henkeäsalpaavia maisemia, harvinaisia kasveja ja viehättäviä nisäkkäitä. Suunnitteilla on kirja Dovresta ja tietysti myskihärkä sekä naali ovat pääosissa lajeista.

Käärmeet ovat Brendhagenille rakkaita. Niiden vuoksi hän on matkustanut moniin eksoottisiin kohteisiin. Roger haluaisi suojella kaikki maailman käärmeet.

Roger johtaa Danebussa toimivaa luontokuvakeskusta. Hänen luontokuvauskursseilleen on osallistunut tuhansia luonnon ystäviä. Myös luontokuvanäyttelyt Antarktiksesta Huippuvuorille ovat viime vuosina olleet hänen työtään.

Brendhagen on ollut tuomaroimassa monia kilpailuja - myös ulkomailla. Hän on myös itse palkittu monissa kilpailuissa.

brendhagen_rogerii.jpg

Lisätietoja Rogerin kuvista saa:
www.brendhagen.com 
Facebook: www.facebook.com/roger.brendhagen
Instagram: www.instagram.com/roger_brendhagen/

Esitys 1. DOVREN TUNTUREILLA
Lähde kanssani retkelle Dovren tuntureille Norjaan. Siellä tapaamme myskihärkiä, naaleja, tunturipeuroja ja muita ylänköjen lajeja.

brendhagen-1-3.jpg

 

Esitys2. POHJOINEN LUONTO
Brendhagen matkustelee paljon eir puolilla maapalloa luontoa kuvaamassa mutta viimeisten vuosien aikana pohjoinen luonto on saanut enemmän ja enemmän jalansijaa hänen työssään. Monet lajit ovat vaarassa. Rogerille on tärkeää auttaa lajeja selviytymään käyttämällä kuvia ihmisten asenteisiin vaikuttamalla.

brendhagen_dsc3642.jpg

 

Sami Karjalainen
Sami Karjalainen on palkittu tietokirjailija ja valokuvaaja. Hänelle on myönnetty tiedonjulkistamisen valtionpalkinto ja hänet on valittu Fotofinlandia-finalistiksi. Hänen uusin kirjansa Rantojen hyönteiset ilmestyi 2017. Hän on aikaisemmin julkaissut neljä kirjaa: Suomen sudenkorennot (2002, uudistettu laitos 2010), Suomen heinäsirkat ja hepokatit (2009), Neidonkorennot (yhdessä Matti Hämäläisen kanssa, 2013) sekä Hämmästyttävät hyönteiset (yhdessä Jussi Murtosaaren kanssa, Vuoden luontokirja -finalisti 2015). Hän hyödyntää hyönteisten kuvauksessa monenlaisia erityistekniikoita.

kuvassasamikarjalainen-kuvasamikarjalainen.jpg

 

Esitys 1. Rantojen hyönteiset
Hyönteisiä kuhisee lähes kaikkialla, mutta tunnemme ne huonosti ja usein pidämme niitä kiusankappaleina. Hyönteisillä on kuitenkin toinenkin puoli: esitys paljastaa kuinka hienoja hyönteisiä lähiympäristössämme elää. Osa niistä lentelee rannoilla, osa kiitää vedenpintaa pitkin ja osa sukeltelee rantavesissä. Uudet valokuvaustekniikat ovat mahdollistaneet esityksen ennennäkemättömät otokset.

pohjansuursukeltaja-samikarjalainen.jpg

 

Esitys 2. Lentävien hyönteisten valokuvaus

tummasyyskorento-samikarjalainen.jpg

 

Juha Taskinen: Järvihylkeiden jäljillä

Kimmo Ohtonen ( vuoden 2017 festivaalin juontajana)

Kimmo Ohtonen on toimittaja, kirjailija ja luontokuvaaja. Useimmat suomalaiset tuntevat Kimmon Ylen luonto-ohjelmista sekä hyväntekeväisyystempauksista. Kansainväliseen tietoisuuteen Kimmo nousi vuonna 2016 Katoava Pohjola dokumenttisarjan myötä, joka avasi muun muassa ilmastonmuutoksen vaikutuksia Pohjolan luontoon ja ihmisiin.  

Kimmon esikoisteos Karhu Voimaeläin kirja julkaistiin helmikuussa 2016. Muun muassa Tieto-Finlandia ja Vuoden Luontokirja 2016 ehdokkuudet ansainneessa esikoiskirjassaan Kimmo heijastaa karhujen sielunmaiseman kautta omaa elämäänsä sekä ihmisen suhdetta luontoon. Kimmo menee aina tarina edellä myös kynän vaihtuessa kameraan. Luontoa kuvatessaan Kimmo pyrkii taltioimaan hetkiä, joissa välittyy niin tarina kuin tunne.

kimmo_ohtonen_kojussa_aamu.jpeg

 

Esitys: Luontosuhde

kimmo_ohtonen.jpg

 

Tapio Kostet: Kuva liikkuu ja liikuttaa
Anna-Liisa Pirhonen: Tammikuusta talvipäivänseisaukseen
Jarmo Manninen: Koillismaa

Hannu Hautala

HANNU HAUTALA on suomalaisen luontokuvauksen tunnetuin hahmo ja ensimmäinen ammattimainen luontovalokuvaaja. Hän on pohjoisen luonnon kuvaaja, ja pitääkin luonnon tuntemusta tärkeimpänä tekijänä luontokuvauksessa. Hautala on kuvannut luontoa pikkupojasta asti. Täysipäiväiseksi luontokuvaajaksi Hautala ryhtyi vuonna 1970 saatuaan valtion puolivuotisen taiteilija-apurahan. Hautala on tehnyt elämäntyönsä Kuusamossa, jonne hän muutti vuonna 1979. Elämäntyön tuloksena on syntynyt noin puolentoista miljoonan kuvan arkisto.

Hautalan ensimmäinen kirjansa  Erämetsän elämää ilmestyi 1968. Läpimurtokirja Kuukkelinmaa 1984 julkaistiin viidellä kielellä. Hautala on julkaissut yli 50 kirjaa, joita on ilmestynyt myös englanniksi, saksaksi, ruotsiksi, ranskaksi, japaniksi, italiaksi, venäjäksi ja espanjaksi. Tällä hetkellä on työn alla kirja palokärjestä.

Esitys: Palokärki

hannu_hautala.jpg

 

 

Lassi Rautiainen

Lassi Rautiainen on valokuvannut Kuusamossa vuodesta 1978. Kuhmossa hän aloitti karhukuvaukset 1987 ja oli sitä ennen kuvannut nalleja kotikunnassaan Suomussalmella vuodesta 1978.
Lassi toimi Kuusamo Nature Photon taiteellisesna johtajana 1996-2010 ja palasi jälleen ruoriin tänä vuonna.
Lassi työ luontokuvaajana on muuttunut sattumien kautta. Hänen yrityksensä Kuhmossa ”base camp Kuikalla” käy vuosittain yli 600 asiakasta noin 30 maasta karhuja, susia, ahmoja, kotkia, pöllöjä, muita lintuja ja maisemia kuvaamassa. Kuusamossa he järjestävät kotkien, pöllöjen, talvilintujen, revontulien ja maisemien kuvaussafareita. Myös Venäjän Karjala on matkojen kohteena.
Lassi ei ole enää ”pelkkä luontokuvaaja”, vaan myös safari-isäntä, opas, kouluttaja ja piilokojukuvausten konsultti.
Ensimmäisen luontokuvansa hän otti 1974 ja ensimmäisen karhukuvan 1979. Pitkä taival ei ole tappanut hänen haluaan vuosittain kuvata petoja ja muita samoja kohteita uudestaan ja uudestaan– sillä järjellä ei ole sijaa intohimojen joukossa.

Esitys: Seikkailuja Venäjän Karjalassa

Lassi Rautiainen isännöi festivaalia

lassi_rautiainen.jpg

 

Sijainti

Lisätietoja antaa