Torankijärvi sijaitsee Kuusamon kaupungin keskustan tuntumassa. Järven pinta-ala on noin 2,3 km2 ja valuma-alueen koko 9,4 km2 . Pienestä valuma-alueesta johtuen järven vesi vaihtuu hitaasti, viipymän ollessa yli vuosi (490d).
Järveen johdetaan Kuusamon energia- ja vesiosuuskunnan jätevedenpuhdistamon puhdistetut jätevedet.
Talvella 1985-1986 aloitettiin Torankijärven hapetus Planox-ilmastimella. Hapetuksen
tehostamiseksi järvellä käynnistettiin joulukuussa 2002 Mixox-hapetuskierrätys ja se toteutetaan
nykyisin kahdella ympärivuotisesti toimivalla Mixox-laitteella. Talviajaksi hapetusta
täydennetään AireO2-pintailmastimella. Lisäksi järven syvännettä ilmastetaan Planox-ilmastimella,
joka toimii talvella ilmastimena ja kesällä kierrättää vettä Mixox-tyyppisesti.
Torankijärveä on hoidettu myös kalastamalla. Kalastusta on tehty katiskoilla, rysillä, pauneteilla ja nuotalla. Torankijärven hoitokalastuksen vuosittainen saalis on esitetty taulukossa.
vuosi saalis hehtaarisaalis
2001 8 100 kg 36 kg/ha
2002 8 800 kg 39 kg/ha
2003 13 152 kg 58 kg/ha
2004 4 820 kg 21 kg/ha
2005 4 520 kg 20 kg/ha
2006 11 042 kg 49 kg/ha
2007 2 000 kg 9 kg/ha
2008 0 0
2009 150 kg >1 kg/ha
2010 0 kg 0 kg/ha
Vesiekosysteemi on erittäin monitahoinen ja monimutkainen.
Kuitenkin yksinkertaistettuna voidaan kuvata, että suuret vesikirput syövät tehokkaasti klorofylliä sisältävää levää ja pieniä vesikirppuja. Kalat syövät mielellään suuria vesikirppuja ja jos niitä ei ole pienet vesikirput ottavat suurten paikan. Tällöin levä voi kasvaa paremmin ja ravinteet kiertävät nopeammin pienten vesikirppujen lyhyemmän eliniän vuoksi.
Eli jos rehevyyteen taipuvaisessa ekosysteemissä on paljon kalaa muuttuvat ravinteet paljolti levämassaksi. Jos rehevöityvässä ekosysteemissä on vähänlaisesti kalaa muuttuvat ravinteet paljolti suurempikokoisiksi kalayksilöiksi ja kasvavaksi kalamääräksi.
Kalaston vaikutusta järven veden laatuun voidaan arvioida piirtämällä eri vuosien fosfori ja klorofyllipitoisuuksita kuvaaja. Vesikirppujen kokoa kuvastavat suorat on saatu tutkija Mazunderin vuonna 1994 julkaisemasta tutkimuksesta.
Yllä on kuva jossa esitetään Torankijärven kalaston vaikutusta leväpitoisuuteen vuosina 2002-2010.
Torankijärven vedessä olevan levän pitoisuus kasvoi elokuussa 2010 varsin suureksi. Yllä on kuva, jossa on esitetty Torankijärven leväpitoisuus 1983-2010 kaikkien järvestä kesällä otettujen näytteiden keskiarvona. Kuvassa olevat luokkarajat ovat yleisestä vesien käyttökelpoisuusluokituksesta. Leväpitoisuuden kohoaminen on todennäköisesti johtunut joko mougeotia levän hajoamisesta tai järven kalakannan palautumisesta kohtihoitokalastusta edeltänyttä tilannetta
Tutkimusten raportti löytyy alla olevasta linkistä.
Tiivistetysti tutkimusten tuloksista voidaan todeta, ettäMougeotia yhtymälevän kasvu oli edelliskesää vähäisempää ja että järven pohjasta oleva sisäinen kuormitus on merkittävin järven tilaan vaikuttava tekijä.
Torankijärvi-projekti raportti 2010
Kuusamon kaupunki ja Kuusamon energia- ja vesiosuuskunta ovat perustaneet hankkeen, jonka tarkoituksena on tutkia Torankijärven tilaa ja tarkastella Mougeotialevän kasvua sekä etsiä mahdollisia syitä poikkeuksellisen suureen leväesiintymään. Hankkeen tarkoituksena on tutkia myös mekaanisia mahdollisuuksia, joita voidaan käyttää Mougeotialevän poistoon. Perustetun hankeen ympäristöasiantuntijana toimii Jari Korvuo (+358401582727).
Nyt on havaittavissa, että alku talven ja talven aikana pohjalle painunut kuollut Mougeotialevä ja sen osia on alkanut nousta järven pintaan. Pinnalle kertynyt levä voi pakkautua tuulen avustamana eri puolille Torankijärveä.
Veden puhdistamon ja pyöräilytien väliseen poukamaan on kertynyt viime päivinä mougeotia levälauttoja. Levän poistoa kokeiltiin 25.5.2010 menestyksekkäästi pumppuauton sekä veneen avustuksella ja poukama saatiin puhdistettua levästä.
Tuleva kesä näyttää muodostuuko leväongelmasta kesän 2009 laajuinen vai jäikö se vain ohimeneväksi pyrähdykseksi.
Kunnostuksen yleissuunnitelma alkuosa
Kunnostuksen yleissuunnitelma loppuosa
Vuonna 2009 järveä vaivasi Mougeotia yhtymälevä. Kuvassa näkyy levälautan laajuus osassa Torankijärveä.
Torankijärveä hoitokalastettiin vuonna 2009 kahtena päivänä.
Toinen kalastuspäivä rahoitettiin kalatalousmaksulla ja toisen päivän kustansi Koillismaan Osuuskauppa. Hoitokalastuksen rahoittajille suuret Kiitokset!
Hoitokalastuspäivien aikana nuotassa kävi noin 1300 kg kalaa, joka oli pääosin siikaa ja haukea. Järvestä nostettiin ylös noin 150 kg siikaa. Myös suurikokoista muikkua saatiin saaliiksi. Saaliskaloja maistellessa ei makuvirheitä havaittu.
Hoitokalastus toteutettiin todennäköisesti hieman liian myöhään syksyllä, koska särkeä, säynettä ja ahventa ei saaliissa juurikaan tavattu.
Yllä on kuva Torankijärven hoitokalastussaaliista vuonna 2009. Kuvan on ottanut Vesa Tyni.
Hoitokalastajan raportti Nilo- ja torankijärviltä löytyy alla olevasta linkistä
Hoitokalastajan raportti Nilo- ja Torankijärviltä v. 2009
25.5.2011 16:34