Sami Karjalainen on palkittu luontovalokuvaaja ja hyönteisten tuntija. Karjalaiselle myönnettiin tiedonjulkistamisen valtionpalkinto esikoisteoksestaan Suomen sudenkorennot (2002, uudistettu laitos: 2010). Tämä kirja synnytti suuren kiinnostuksen aiheeseensa ja kasvatti sudenkorentoharrastajien määrää räjähdysmäisesti. Kirja palkittiin myös Vuoden huiput -kilpailun Kuva ja kuvitus -sarjassa. Karjalaisen toinen kirja Suomen heinäsirkat ja hepokatit (2009) on merkittävyydeltään sudenkorentokirjan veroinen teos ja tulee oletettavasti säilymään alansa perusteoksena pitkään. Tämä teos valittiin Vuoden kauneimpien kirjojen kokoelmaan. Karjalainen valittiin Fotofinlandia-finalistiksi vuonna 2011.
Viime vuosina Karjalainen on keskittynyt valokuvaamaan neidonkorentoja eri puolilla maailmaa, Suomen lisäksi mm. Kaakkois-Aasian sademetsissä.

 

Jussi Murtosaari 50v. rakennusarkkitehti ja luontokuvaaja, joka on kuvannut luontoa noin 35 vuotta ja harrastanut perhosia 40 vuotta.
Kuvauskohteet ovat yleensäkin eläimiä eli kaikki käy mikä liikkuu. Vuosien saatossa Murtosaari on julkaissut muutamia tuhansia kuvia, satoja artikkeleita ja useita kirjoja, joista viimeiset kaksi aivan omissa nimissään.

Esitys: Kurkistus perhosten maailmaan

Kuvia ja tarinoita perhosista, niiden elämästä ja kuvaamisesta.
Suomesta on tavattu yli 2500 perhoslajia, joista 119 on päiväperhosia. Muutenkin päiväaktiivisia lajeja on vain kymmenisen prosenttia kokonaismäärästä. Päiväperhoset ovat kutenkin se näkyvin, tutuin ja tietysti myös kuvatuin osa. Maamme lajisto on upea sekoitus eteläisiä, itäisiä ja pohjoisia lajeja. Suomen lajimäärä on suurempi kuin esim. Iso-Britannian. Muutokset ympäristössä ja toisaalta myös ilmastonmuutos saa kuitenkin ihmeitä aikaa. Suomen päiväperhosista on suojeltuja jo 17 lajia tai muotoa, kaikkiaan rauhoitettuja perhoslajeja on 26. Valokuvaus onkin näiden lajien ainut mahdollinen tallennusmuoto. Esityksessäni on mukana reilusti kuvia päiväperhosista, myös rauhoitetuista lajeista sekä erityinen osuus erilaisia perhosten lentokuvia. Nämä otoset paljastavt lennon yksityioskohtia, joita ei paljain silmin ole edes mahdollista havaita. Miten perhosten siivet liikkuvat lennossa, kuinka ne taipuvat ja mitä muuta lennon aikana voikaan tapahtua.

Esa Mälkönen on Suomen Luonnonvalokuvaajat ry:n puheenjohtaja. Hänen luontokuvauksensa sai alkusykkeen lintuharrastuksesta, mutta laajeni aikaa myöten kaikkeen luontokuvaukseen. Mälkönen on menestynyt suomalaisissa ja kansainvälisissä luontokuvakilpailuissa. Vuonna 2006 hänen ottamansa kuva lumisateisesta ruskasta Kilpisjärvellä valittin Vuoden Luontokuvaksi.

Esitys: Pingviinien valtakunnassa

Etelänapamanner on maailman lumisin, kylmin, ja tuulisin manner. Se ja sitä ympäröivät saaret syttyvät kuitenkin Antarktisen kesän aikaan elämään. Ne ovat silloin miljoonien pingviinien, merilintujen ja hylkeiden koti. Esa Mälkösen esitys on kertomus Antarktisen seudun, Falklandin, Etelä-Georgien ja napamantereen eläimistä.

Heikki Willamo, karjalohjalainen valokuvaaja ja kirjailija. Toiminut ammatissa 30 vuotta. Kuvaan enimmäkseen kotiseutuni metsäluontoa ja sen elämää, mutta kiinnostukseni muinaisuuteen ja myytteihin vie minut välillä pitemmille kuvausmatkoille erityisesti pohjolan kivikautisen kalliotaiteen pariin. Työni tarkoituksena on lähes aina kirjojen tekeminen – tarinoiden kertominen on intohimoni.

Esitys: Vuosi metsässä

Vietin vuoden 2010 aikana mahdollisimman paljon aikaani yhdessä 200 hehtaarin suojelumetsässä. Ajatuksena oli katsella ja kuvata, miettiä, mitä metsä minulle merkitsee. Lähdin hommaan vailla suunnitelmia, valmisteluja tai odotuksia, tarkoituksena ottaa vastaan, mitä tarjotaan. Vuodesta tuli kiinnostava matka metsään ja mieleni metsään.