Tutkimukset
Tutkimuksiin sisältyy Naturpolis Kuusamo koulutus- ja kehittämispalvelut -yksikön tuottamia Kuusamon elinkeinoelämän ja julkisyhteisöjen kehittämistä tukevia tutkimuksia ja selvityksiä. Yksikkö on toteuttanut yhteistyökumppaneittensa kanssa tutkimustoimintaa, jonka tavoitteena on ollut tuottaa elinkeinoelämän ja julkisyhteisöjen kehittämistä tukevaa tietoa. Luodun tiedon avulla on osaltaan aikaansaatu rakennuspuita Kuusamon ja koko Koillismaan kehittämiseen.
ILMASTOMUUTOS JA MATKAILU POHJOISILLA ALUEILLA
Oulun yliopiston Matkailu-työryhmän (Action 12) raportissa keskitytään haavoittuvuuskynnyksiin ja sopeutumiskeinoihin pohjoisilla alueilla. Hankkeesta ja sen keskeisistä tuloksista on aikaisemmin julkaistu laajempi tutkimusraportti. Tässä raportissa nostetaan esille uutena asiana lähtöalueen näkökulma, mikä tarkoittaa kansainvälisten matkanjärjestäjien arvioita ilmastonmuutoksesta ja matkailusta. Lisäksi raportissa on kuvia uudelleen analysoiduista paikallisista säähavaintoaineistoista. Tapaustutkimuksen kohdealueina ovat olleet Kuusamo ja Sotkamo.
Matkailun haavoittuvuuden arviointiraportti (D2) on osa vuosina 2009–2011 toteutettavaa VACCIA-hanketta (Luonnon tarjoamien palveluiden haavoittuvuusarviointi ja sopeutuminen muuttuvaan ilmastoon). Raportin ovat laatineet Kauppila Pekka, Heikkinen Hannu I., Lépy Élise, Ponnikas Jouni, Rautio Arja ja Vihervaara Veera.
KOILLIS-SUOMEN MATKAILUTALOUS: KUNTAKOHTAISTA TARKASTELUA
FT Pekka Kauppilan kirjoittama tutkimusraportti tuottaa tietoa Koillis-Suomen 4 kunnan, Kuusamon, Posion, Sallan ja Taivalkosken matkailutaloudesta. Raportissa hyödynnetään Oulun yliopiston maantieteen laitoksen ja Kuusamon kaupungin yhteistyössä kehitettyä matkailun aluetaloudellisten vaikutusten seurantajärjestelmää, joka on otettu käyttöön Koillismaalla 1990-luvun lopussa. Lisäksi raportissa analysoidaan matkailun kehitystä kunnittain Tilastokeskuksen yöpymisvuorokausien perusteella. Tutkimusraportti liittyy Kajaanin ammattikorkeakoulun EAKR-osarahoitteiseen ”Matkailun ennakoinnin tutkimus ja kehittäminen Kainuussa ja Koillismaalla” -hankkeeseen.
Raporttiin sisältyy lisäksi Kajaanin ammattikorkeakoulun matkailututkija Sanna Kyyrän artikkeli "Tilastot ennakointitiedon tuottajana".
KAINUUN MATKAILUTALOUS: KUNTAKOHTAISTA TARKASTELUA
FT Pekka Kauppilan kirjoittama tutkimusraportti tuottaa tietoa Kainuun kuntien matkailutaloudesta. Raportissa hyödynnetään Oulun yliopiston maantieteen laitoksen ja Kuusamon kaupungin yhteistyössä kehitettyä matkailun aluetaloudellisten vaikutusten seurantajärjestelmää, joka on otettu käyttöön Koillismaalla 1990-luvun lopussa. Lisäksi raportissa analysoidaan matkailun kehitystä kunnittain Tilastokeskuksen yöpymisvuorokausien perusteella. Tutkimusraportti liittyy Kajaanin ammattikorkeakoulun EAKR-osarahoitteiseen ”Matkailun ennakoinnin tutkimus ja kehittäminen Kainuussa ja Koillismaalla” -hankkeeseen.
Raporttiin sisältyy lisäksi Kajaanin ammattikorkeakoulun matkailututkija Sanna Kyyrän artikkeli "Tilastot ennakointitiedon tuottajana".
MUUTTUVA ILMASTO - HAASTE MATKAILULLE
Kestävä matkailu muuttuvassa ilmastossa (KeMMI)-hankkeen loppuraportti
Koillis-Suomen matkailu perustuu vahvasti luonnonvetovoimaan ja sen varaan rakennettuun monipuoliseen matkailutarjontaan. Luonnonympäristön keskeinen rooli matkailutaloudessa ja tuotteissa korostaakin luonnon ja sen muutosten sekä muutostekijöiden ennakoinnin merkitystä matkailun kehittämistyössä ja aluekehitystoiminnassa. Tässä tutkimuksessa raportoidaan ilmastonmuutoksen ja matkailun välistä vuorovaikutusta tutkineen Kestävä matkailu muuttuvassa ilmastossa (KeMMI) -hankkeen tuloksia. Hanke toteutettiin yhteistyössä Oulun yliopiston NorTech Oulu -yksikön, maantieteen laitoksen, Oulangan tutkimusaseman sekä kehittämisyhtiö Naturpolis Oy:n kanssa.
Kestävä matkailu muuttuvassa ilmastossa (KeMMI)-hankkeen loppuraportti
Koillis-Suomen matkailu perustuu vahvasti luonnonvetovoimaan ja sen varaan rakennettuun monipuoliseen matkailutarjontaan. Luonnonympäristön keskeinen rooli matkailutaloudessa ja tuotteissa korostaakin luonnon ja sen muutosten sekä muutostekijöiden ennakoinnin merkitystä matkailun kehittämistyössä ja aluekehitystoiminnassa. Tässä tutkimuksessa raportoidaan ilmastonmuutoksen ja matkailun välistä vuorovaikutusta tutkineen Kestävä matkailu muuttuvassa ilmastossa (KeMMI) -hankkeen tuloksia. Hanke toteutettiin yhteistyössä Oulun yliopiston NorTech Oulu -yksikön, maantieteen laitoksen, Oulangan tutkimusaseman sekä kehittämisyhtiö Naturpolis Oy:n kanssa.
Matkailukehityksestä aluekehitykseen
Leinonen Riikka, Siikamäki Pirkko, Kangas Katja & Kauppila Pekka 2006.
Leinonen Riikka, Siikamäki Pirkko, Kangas Katja & Kauppila Pekka 2006.
Julkaisuun on koottu Kuusamossa 12.12.2006 pidetyn "Matkailukehityksestä aluekehitykseen" -seminaarin esitelmäaiheisiin liittyviä tutkimusraportteja. Raporttien esille tuomaa tutkimusta on toteutettu Oulun yliopiston ja Kuusamon kaupungin "Matkailu ja kestävä kehitys" -hankkeessa. Sen tavoitteena on tuottaa tutkimustietoa Koillis-Suomen julkisyhteisöille ja elinkeinoelämälle suunnittelua, kehittämistä ja päätöksentekoa varten. Hanketta ovat rahoittaneet Euroopan unioni (ESR), Pohjois-Pohjanmaan liitto, Kuusamon kaupunki ja Oulun yliopisto.
Riikka Leinonen tarkastelee kirjoituksessaan Koillis-Suomen yksityisen ja julkisten sektorin toimijoiden näkemyksiä eri elinkeinojen, matkailu mukaan lukien, painoarvosta aluekehityksessä. Pirkko Siikamäen ja Katja Kankaan tutkimuksessa tarkastellaan luonnonsuojelualueiden merkitystä luontomatkailukohteina, matkailun ja luonnonsuojelun yhdistämisen erityiskysymyksiä sekä kestävän matkailun kehittämistä. Pekka Kauppilan artikkeli käsittelee Pohjois-Suomen suurten matkailukeskusten vapaa-ajanrakennusten määrällisiä ja rakenteellisia piirteitä ja niiden muutosta suhteessa kohteiden kehitysprosessiin.
Luonto, matkailu ja aluekehitys
Katja Kangas, Pirkko Siikamäki, Riikka Juntheikki, Pekka Kauppila & Jarkko Saarinen 2005.
Julkaisussa on viiden tutkijan artikkelit Matkailu ja kestävä kehitys -hankkeessa toteutetuista tutkimuksista.Katja Kankaan artikkelissa kuvataan matkailun ja virkistyskäytön vaikutusta kasvillisuuteen, eläimistöön ja linnustoon sekä vieraslajien biodiversiteetille aiheuttaman uhan tutkimista. Pirkko Siikamäen artikkelissa käsitellään paikallisväestön näkemyksiä luonnonsuojelusta ja luontomatkailusta Kuusamossa ja Syötteellä. Riikka Juntheikin artikkelissa tarkastellaan matkailun asemaa Koillis-Suomen aluekehitystyössä 1970-luvulta nykypäivään kehittämissuunnitelmien ja tilastojen näkökulmasta. Pekka Kauppila nostaa tutkimuksessaan esille matkailukeskusten eri toiminnot, niiden tavoite-keino-asetelman ja matkailukeskusten merkityksen kussakin toiminnossa kuntatason näkökulmasta. Jarkko Saarinen tarkastelee artikkelissaan matkailun kehittämisen perusteluja alueellisesta näkökulmasta pyrkien tuottamaan vastauksia kysymykseen miksi matkailua kehitetään syrjäseuduilla tai -seuduille.
Katja Kangas, Pirkko Siikamäki, Riikka Juntheikki, Pekka Kauppila & Jarkko Saarinen 2005.
Julkaisussa on viiden tutkijan artikkelit Matkailu ja kestävä kehitys -hankkeessa toteutetuista tutkimuksista.Katja Kankaan artikkelissa kuvataan matkailun ja virkistyskäytön vaikutusta kasvillisuuteen, eläimistöön ja linnustoon sekä vieraslajien biodiversiteetille aiheuttaman uhan tutkimista. Pirkko Siikamäen artikkelissa käsitellään paikallisväestön näkemyksiä luonnonsuojelusta ja luontomatkailusta Kuusamossa ja Syötteellä. Riikka Juntheikin artikkelissa tarkastellaan matkailun asemaa Koillis-Suomen aluekehitystyössä 1970-luvulta nykypäivään kehittämissuunnitelmien ja tilastojen näkökulmasta. Pekka Kauppila nostaa tutkimuksessaan esille matkailukeskusten eri toiminnot, niiden tavoite-keino-asetelman ja matkailukeskusten merkityksen kussakin toiminnossa kuntatason näkökulmasta. Jarkko Saarinen tarkastelee artikkelissaan matkailun kehittämisen perusteluja alueellisesta näkökulmasta pyrkien tuottamaan vastauksia kysymykseen miksi matkailua kehitetään syrjäseuduilla tai -seuduille.
Tutkimusraportti pdf-julkaisuna
Julkaisua on saatavilla os. Kirjasto Naturpolis, Oulangantie 1 Kuusamo. Tilaus voidaan jättää myös sähköpostitse os. campus.kirjasto@kuusamo.fi.
Kudulle nouseva Oulangan taimen
Maare Saraniemi 2005.
Maare Saraniemi 2005.
Julkaisussa raportoidaan Kuusamon kaupungin ja Oulun yliopiston yhteistyöohjelman luonto ja luonnonvarat painopistealan ja Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen rahoittaman taimentutkimuksen tuloksia. Julkaisun tutkimuskohteena on Oulankajoen taimen, joka on yksi Suomen viimeisistä perimältään puhtaina säilyneistä, luonnonvaraisista järvitaimenkannoista. Taimen on paikallisille ihmisille suuri intohimon ja rakkauden kohde, eikä syyttä. Taimenen säilyminen osana Koillismaan luontoa on sekä suojelullisesti että alueen urheilukalastuksen kannalta merkittävä tavoite.
Matkailun aluetaloudelliset vaikutukset Koillis-Suomessa vuonna 2003
Riikka Juntheikki & Jorma Korhonen 2005.
Tutkimuksessa tarkastellaan matkailun aiheuttamia tulo- ja työllisyysvaikutuksia Koillis-Suomessa. Tutkimusmenetelmänä on käytetty yhteispohjoismaisen ministerineuvoston kehittämän tulomenetelmän eli yritystutkimukseen pohjautuvaa tutkimusmenetelmää. Tutkimusaineisto koostuu koillissuomalaisilta yrittäjiltä (Kuusamo, Taivalkoski, Posio ja Salla) kevään ja syksyn 2004 aikana kerättyihin tietoihin ja Tilastokeskuksen toimialakohtaisiin liikevaihto- ja työntekijätietoihin.
Saatavilla Kirjasto Naturpolis, Oulangantie 1 Kuusamo. Tilaus voidaan jättää myös sähköpostitse os. campus.kirjasto@kuusamo.fi.
Oulangan kävijätutkimus
Anna Maria Honkala 2001.
Oulangan kansallispuistossa toteutettiin kävijätutkimus kesällä 2000. Kävijärakenteesta selvisi, että Oulangalla vierailee koulutettua väkeä, keski-iältään n. 40 vuotiaita. Suomalaiset kävijät tulevat pääasiassa Oulun läänistä ja pääkaupunkiseudulta, ulkomaalisten kävijöiden enemmistö oli hollantilaisia. Käynnin kesto vaihtelee tunnista kahteen viikkoon ja suosituimpia ajanviettotapoja puiston alueella olivat kävely, lenkkeily, retkeily ja luonnon tarkkailu. Valtaosa kävijöiden alueelle jättämistä tuloista aiheutuu majoituksesta ja ruokailuista. Syyksi alueelle tuloon painottuvat sekä ulkomaalaisten että suomalaisten vastauksissa puhdas luonto, saasteettomuus, luonnonrauha sekä yhdessäolo perheen kanssa.
Oulangan kansallispuistossa toteutettiin kävijätutkimus kesällä 2000. Kävijärakenteesta selvisi, että Oulangalla vierailee koulutettua väkeä, keski-iältään n. 40 vuotiaita. Suomalaiset kävijät tulevat pääasiassa Oulun läänistä ja pääkaupunkiseudulta, ulkomaalisten kävijöiden enemmistö oli hollantilaisia. Käynnin kesto vaihtelee tunnista kahteen viikkoon ja suosituimpia ajanviettotapoja puiston alueella olivat kävely, lenkkeily, retkeily ja luonnon tarkkailu. Valtaosa kävijöiden alueelle jättämistä tuloista aiheutuu majoituksesta ja ruokailuista. Syyksi alueelle tuloon painottuvat sekä ulkomaalaisten että suomalaisten vastauksissa puhdas luonto, saasteettomuus, luonnonrauha sekä yhdessäolo perheen kanssa.
Kuusamo kevättalvi- ja kesämatkailijat
Jussi Rämet & Pekka Kauppila 2001.
Tutkimuksessa selvitetään Kuusamon kevättalvi- ja kesämatkailijoiden rakennetta ja rahankäyttöä vuonna 2000. Tutkimusaineisto perustuu Kuusamosta kerättyihin matkailijakyselyihin, joita analysoidaan tilastollisilla menetelmillä. Erityistä huomiota kiinnitetään matkailijoiden kulutuksen ja taustamuuttujien välisiin yhteyksiin.
Jussi Rämet & Pekka Kauppila 2001.
Tutkimuksessa selvitetään Kuusamon kevättalvi- ja kesämatkailijoiden rakennetta ja rahankäyttöä vuonna 2000. Tutkimusaineisto perustuu Kuusamosta kerättyihin matkailijakyselyihin, joita analysoidaan tilastollisilla menetelmillä. Erityistä huomiota kiinnitetään matkailijoiden kulutuksen ja taustamuuttujien välisiin yhteyksiin.
Matkailun aluetaloudelliset vaikutukset: pohjoismaisen mallin matkailijatutkimukset
Pekka Kauppila 2001.
Tutkimuksessa käydään läpi Suomessa julkaistuja, pohjoismaisen mallin menomenetelmällä tehtyjä alueellisia matkailijatutkimuksia. Työssä selvitetään kyseisen menetelmän ongelmakohtia ja haetaan niihin ratkaisumalleja, etsitään matkailijoiden rahankäytön lainalaisuuksia ja alueellisia piirteitä sekä esitetään malli meno- (matkailijatutkimus) ja tulomenetelmän (yritystutkimus) käytöstä suunnittelussa. Tutkimus on työkalu yksityisen ja julkisen sektorin matkailusuunnittelun ja -kehittämisen tarpeisiin.
Kuusamon matkailun aluemarkkinointi
Saara-Kaisa Kannisto, Johanna Kaukonen & Pekka Kauppila 2002.
Julkaisu koostuu kolmesta erillisestä tutkimuksesta. Ensimmäisessä käsitellään Kuusamon matkailuimagon rakentamista ja toisessa potentiaalisten matkailijoiden mielikuvia Kuusamosta matkailualueena. Lopussa on kokoava artikkeli Kuusamon vetovoimatekijöistä matkailuimagon ja -markkinoinnin näkökulmasta. Tutkimustuloksia voidaan hyödyntää Kuusamon matkailumarkkinoinnin kehittämisessä.
Tutkimusraportti pdf-julkaisuna
Kuusamon kulttuurimatkailu
Petri J. Raivo, Petri Pyörnilä & Elina Sepponen 2003.
Kuusamon kulttuurimatkailua käsittelevä julkaisu sisältää neljä osaa. Dos Petri J. Raivon kirjoitus "Menneisyys ja perinne" kulttuurimatkailun resursseina käsitteellistää kulttuurimatkailua ja toimii johdantona aihepiiriin. Fil. yo. Petri Pyörnilän tutkimus "Kuusamon kulttuurivetovoima matkailijanäkökulmasta" selvittää kysyntälähtöisesti Kuusamon kulttuurivetovoimaa ja fil. yo. Elina Sepposen tutkimus "Perinteestä bisnestä - näkökulmia Kuusamon kulttuuriresurssien matkailulliseen tuotteistamiseen" tarkastelee tarjontalähtöisesti Kuusamon kulttuurimatkailun vetovoimaa. Julkaisussa on lisäksi Pyörnilän ja Sepposen kirjoitus "Kuusamo kulttuurimatkailualueena", jossa kuvataan Kuusamoa kulttuurimatkailun katsannosta. Tutkimusraportin tietoja voidaan hyödyntää Kuusamon kulttuurimatkailun tuotekehityksessä ja suunnittelussa päätöksenteon tukena.
Kuusamon kulttuurimatkailu
Petri J. Raivo, Petri Pyörnilä & Elina Sepponen 2003.
Kuusamon kulttuurimatkailua käsittelevä julkaisu sisältää neljä osaa. Dos Petri J. Raivon kirjoitus "Menneisyys ja perinne" kulttuurimatkailun resursseina käsitteellistää kulttuurimatkailua ja toimii johdantona aihepiiriin. Fil. yo. Petri Pyörnilän tutkimus "Kuusamon kulttuurivetovoima matkailijanäkökulmasta" selvittää kysyntälähtöisesti Kuusamon kulttuurivetovoimaa ja fil. yo. Elina Sepposen tutkimus "Perinteestä bisnestä - näkökulmia Kuusamon kulttuuriresurssien matkailulliseen tuotteistamiseen" tarkastelee tarjontalähtöisesti Kuusamon kulttuurimatkailun vetovoimaa. Julkaisussa on lisäksi Pyörnilän ja Sepposen kirjoitus "Kuusamo kulttuurimatkailualueena", jossa kuvataan Kuusamoa kulttuurimatkailun katsannosta. Tutkimusraportin tietoja voidaan hyödyntää Kuusamon kulttuurimatkailun tuotekehityksessä ja suunnittelussa päätöksenteon tukena.
Tutkimusraportti pdf-julkaisuna
Koillismaan luonto ja luonnonvarat tutkimuskohteena
Pirkko Siikamäki (toim.) 2003.
Julkaisu kokoaa Kuusamon kaupungin ja Oulun yliopiston yhteistyöohjelman luonto ja luonnonvarat painoalan tutkimustuloksia vuosilta 2000 - 03 yksiin kansiin. Julkaisun on toimittanut luonto- ja luonnonvaratutkimuksesta vastannut dos.Pirkko Siikamäki.Tutkimusraportti sisältää seitsemän teemaan kuuluvaa osajulkaisua, joissa on tavoitteena yleistajuisella tavalla esittää sovellusten kannalta keskeisimmät tulokset ja tuorein alan tietämys. Julkaisu on tutkimuskysymystensä ja kohteidensa osalta monipuolinen ja ajankohtainen kooste alueella tehdystä soveltavasta luonnonvaratutkimuksesta. Tutkimustuloksia voidaan käyttää luonnonvaroihin liittyvässä kehittämistyössä sekä suunnittelussa ja päätöksenteossa.
Koillismaan luonto ja luonnonvarat tutkimuskohteena
Pirkko Siikamäki (toim.) 2003.
Julkaisu kokoaa Kuusamon kaupungin ja Oulun yliopiston yhteistyöohjelman luonto ja luonnonvarat painoalan tutkimustuloksia vuosilta 2000 - 03 yksiin kansiin. Julkaisun on toimittanut luonto- ja luonnonvaratutkimuksesta vastannut dos.Pirkko Siikamäki.Tutkimusraportti sisältää seitsemän teemaan kuuluvaa osajulkaisua, joissa on tavoitteena yleistajuisella tavalla esittää sovellusten kannalta keskeisimmät tulokset ja tuorein alan tietämys. Julkaisu on tutkimuskysymystensä ja kohteidensa osalta monipuolinen ja ajankohtainen kooste alueella tehdystä soveltavasta luonnonvaratutkimuksesta. Tutkimustuloksia voidaan käyttää luonnonvaroihin liittyvässä kehittämistyössä sekä suunnittelussa ja päätöksenteossa.
Tutkimusraportti pdf-julkaisuna
Paikallisväestö ja matkailu: kaupungin- / kunnanvaltuutettujan ja viranhaltijoiden asennoituminen matkailuun Koillis-Suomessa
Jussi Rämet, Pekka Kauppila & Jarkko Saarinen 2003.
Tutkimus tarjoaa tietoa Koillis-Suomen kaupungin-/kunnanvaltuutettujen ja viran-/toimenhaltijoiden asennoitumisesta matkailuun vuonna 2003. Tutkimusaineisto on kerätty kyselylomakkeiden avulla, ja analyysit on tehty tilastollisilla menetelmillä. Työssä tarkastellaan matkailun alueellisia vaikutuksia ja kehittämistä sekä niihin vaikuttavia henkilökohtaisia ja alueellisia tekijöitä. Tutkimustuloksia voidaan hyödyntää matkailun kehittämisessä ja laajem- minkin aluekehittämisessä suunnittelun ja päätöksenteon tukena.
Paikallisväestö ja matkailu: kaupungin- / kunnanvaltuutettujan ja viranhaltijoiden asennoituminen matkailuun Koillis-Suomessa
Jussi Rämet, Pekka Kauppila & Jarkko Saarinen 2003.
Tutkimus tarjoaa tietoa Koillis-Suomen kaupungin-/kunnanvaltuutettujen ja viran-/toimenhaltijoiden asennoitumisesta matkailuun vuonna 2003. Tutkimusaineisto on kerätty kyselylomakkeiden avulla, ja analyysit on tehty tilastollisilla menetelmillä. Työssä tarkastellaan matkailun alueellisia vaikutuksia ja kehittämistä sekä niihin vaikuttavia henkilökohtaisia ja alueellisia tekijöitä. Tutkimustuloksia voidaan hyödyntää matkailun kehittämisessä ja laajem- minkin aluekehittämisessä suunnittelun ja päätöksenteon tukena.
20.5.2011 10:20