Yleisiä ohjeita ja vinkkejä

• Vaikka tiedonhakuun on olemassa tehokkaita sähköisiä työkaluja, ei painettuja lähteitä kannata unohtaa! Usein tiedonhankinnan tavoitteena on selvittää yksittäinen faktatieto, löytää määritelmä tai saada yleiskuva aiheesta. Tällöin eri alojen sanastot, sanakirjat tai muut hakuteokset ovat oivallinen apuväline.
• Kun haetaan tietokannoista tai internetistä tietoa tietystä aiheesta, on syytä miettiä tarkasti mitä hakusanoja käyttää. Hakutermien etsinnässä hyvä apuväline on Vesa-verkkosanasto, josta löytyvät kirjastojen tietopuolisen aineiston sisällönkuvailussa käyttämät asiasanat.
• Kannattaa tutustua hakuohjelmien omiin ohjeisiin. Monessa suhteessa hakuohjelmat muistuttavat toisiaan, mutta niiden toiminnassa on myös eroja esim. hakusanan katkaisun suhteen.
• Jos hakutulos ei tyydytä, ei kannata lannistua vaan kokeilla toisenlaista hakutapaa. Jos hakutulos on liian laaja, hakua voi tarkentaa joko käyttämällä suppeampaa hakutermiä tai lisäämällä näkökulmaa täsmentäviä hakutermejä. Myös hakuohjelman tarjoamia rajausmahdollisuuksia (aika-, kieli- jne) voi hyödyntää. Nollatulos taas ei välttämättä tarkoita, että aiheesta ei löydy mitään. Kannattaa kokeilla hakua laajemmalla hakutermillä tai miettiä muita vaihtoehtoisia sanoja. Kirjastotietokantojen asiasanahaussa heikko hakutulos voi johtua siitä, että käytetty hakusana ei ehkä ole "virallinen" asiasana. Kirjastojen käyttämät asiasanat voi tarkistaa Vesasta.

Mitä kirjoja omasta kirjastosta löytyy?  

Kuusamon kaupunginkirjaston tarjontaa voi tutkia Web-Origon kautta (kirjaston aineistorekisteri internetissä). Web-Origosta löytyvät kaikkien Kuusamon kaupunginkirjaston toimipisteiden sekä Posion kirjaston kokoelmat ja ajantasaiset saatavuustiedot.

Mitä kirjallisuutta aiheesta ylipäätään on ilmestynyt? 

Fennica-tietokannassa (Suomen kansallisbibliografiassa) on julkaisutiedot Suomessa painetuista tai muuten valmistetuista kirjoista, lehdistä, sarjoista, kartoista, audiovisuaalisesta aineistosta sekä elektronisista tallenteista. 
Linda-tietokantaan on koottu tiedot suomalaisten tieteellisten kirjastojen kokoelmista. Siitä löytyy siis myös ulkomaista kirjallisuutta ja opinnäytteitä sekä kirjastojen saatavuustiedot. Lindasta löytyvät myös linkit gradujen ja väitöskirjojen verkkoversioihin. Ammattikorkeakoulujen opinnäytteiden elektronisia versioita löytyy Theseus-julkaisuarkistosta.

Huom! Jos tarvitsemaasi aineistoa ei löydy Kuusamon kaupunginkirjastosta, sen voi tilata kaukolainaksi.

Mitä lehdissä on kirjoitettu aiheesta?

Aleksi-tietokannassa on viitetietoja noin 300 suomalaisen aikakauslehden ja sanomalehden artikkeleista ja arvosteluista. Aleksia voi käyttää pääkirjaston tiedonhakukoneella ja Kirjasto Naturpoliksen asiakastyöasemilla.
Arto-tietokantaan tallennetaan kattavasti tietoja noin 600 suomalaisesta aikakauslehdestä, lisäksi siinä on viitteitä myös kokoomateoksissa ilmestyneisiin artikkeleihin. Tiettyjen tieteellisten julkaisujen artikkelit ovat saatavana Arton kautta kokonaisuudessaan (ks. Elektran aineistot), mutta vain pääkirjaston tiedonhakukoneella ja Kirjasto Naturpoliksen asiakastyöasemilla.  
Ebsco MasterFILE Elite sisältää yli 1800 englanninkielisen aikakauslehden kaikki artikkelit kokotekstinä, vanhimmat tammikuusta 1990 alkaen. Lisäksi Ebscossa on viitteet ja tiivistelmät lähes 3 000 aikakauslehden artikkeleista, vanhimmat vuodelta 1984. Ebscoa voi käyttää pääkirjaston tiedonhakukoneella ja Kirjasto Naturpoliksen asiakastyöasemilla.
Pohjois-Pohjanmaata käsitteleviä lehtiartikkeleita voi hakea Ostrobotniasta, joka on Pohjois-Pohjanmaan aluetietokanta. 

Voit tarkistaa Web-Origosta tai lehtiluetteloista, onko tarvitsemasi lehti saatavana Kuusamon kaupunginkirjastosta. Huomaa, että lehtiä on viety kattavasti Origoon vasta vuodesta 2007 lähtien, joten vanhempien lehtien saatavuustiedot kannattaa tarkistaa varastolehtiluettelosta. Artikkeleista voi myös tilata kopioita kaukopalvelun kautta. Muista myös verkkolehdet (ks. esim. Suoma, suomalaisten verkkolehtien luettelo).

Mitä Internetistä löytyy - ja miten?

Google on sanahakupalveluista tunnetuin ja käytetyin. Perushaun ohella kannattaa tutustua Googlen muihinkin ominaisuuksiin. Esimerkiksi Google Scholarilla haun voi kohdistaa verkosta vapaasti löytyvään tieteelliseen aineistoon. Virtuaaliammattikorkeakoulun Google-kurssi perehdyttää web-tiedonhaun piirteisiin laajemminkin. Muitakin sanahakupalveluja on, esimerkiksi Yahoo, Bing ja Ixquick. Makupalat ja Yahoo Directory puolestaan ovat esimerkkejä laajasta, aiheen mukaan järjestetystä linkkihakemistosta.

Lähdekritiikki on tarpeen kaikenlaisen aineiston suhteen, mutta erityisesti WWW-sivujen luotettavuutta ja käyttökelpoisuutta kannattaa tutkia - ks. WWW-sivujen arviointikriteerejä.